ASPECTS OF MEDIEVAL NORDIC CALENDARS : A QUALITATIVE, QUANTITATIVE AND PHYLOMEMETIC STUDY

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5975-5
Title: ASPECTS OF MEDIEVAL NORDIC CALENDARS : A QUALITATIVE, QUANTITATIVE AND PHYLOMEMETIC STUDY
Author: Halonen, Marko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-07-31
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5975-5
http://hdl.handle.net/10138/314732
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation is the first study of medieval calendars from the area which formed the church provinces (and kingdoms) of Denmark, Norway and Sweden in the Middle Ages. It is based on the largest database of medieval calendars ever collected in this geographical area, over 200 medieval manuscripts or early prints from the eleventh to the sixteenth centuries. The purpose of the work is threefold. Firstly, to give an overview of this material, which has never been studied on this scale before, using a historical, qualitative method. This reveals the great complexity and richness of this source material, which has largely been neglected or studied only from a very narrow liturgical perspective. Secondly, the various characteristics (‘aspects’), of the calendars have now been transformed into a digital binary sequence for the first time, which allows it to be analysed quantitatively. Thirdly, the digital binary sequence has been analysed with three different programs in order to create stemmata of the calendars, a method described as phylomemetic. The thesis argues that medieval calendars were not merely obligatory additions to the liturgical books of the medieval Latin church but can be found in various contexts, including secular ones. Calendars contain a vast amount of information, a lot of which is only indirectly related to liturgy, and much more to astronomy. There is also great variation in terms of external appearance. Calendars can quantitatively be grouped in terms of their age, geographical origin, source context and theological background. In many cases, the results of this quantitative analysis reveal the problems of previous scholarship, which has largely been restrained by the traditional, qualitative historical analysis. Phylomemetic analysis reveals and calls into question the age, geographical and theological origin of many calendars, as well as suggesting possible cultural links between the various parts of medieval Fenno-Scandinavia.Teos on ensimmäinen tieteellinen kokonaisesitys keskiaikaisista kalentereista Pohjoismaiden alueelta. Teoksen lähdemateriaali koostuu yli kahdestasadasta kalenterista, joita on käytetty Norjan, Ruotsin tai Tanskan kirkkoprovinssien alueella 1000-luvulta 1500-luvulle. Tätä materiaalia on myös verrattu samalta ajalta olevaan Rooman ja sen lähialueiden kalenterimateriaaliin, jotta olisi mahdollista tarkastella, kuinka latinalaisen kirkon keskuspaikka (Rooma) ja reuna-alue (Pohjoismaat) eroavat toisistaan. Teoksessa ei tarkastella kalentereita kirkkovuoden tai pyhimysten näkökulmasta, kuten aikaisemmassa tutkimuksessa on ollut tapana. Tässä työssä lähtökohdaksi on otettu tutkia, mitä kaikkea eri tietoa kalenterit sisältävät ja miten ne eroavat toisistaan suhteessa aikaan, paikkaan ja käyttötarkoitukseen. Teos lähestyy aineistoa perinteisen historiallisen, laadullisen tutkimusmetodin kautta, mutta se sisältää myös paljon laskennallista tietoa kalenterien sisältämien ominaisuuksien määrästä. Lisäksi teoksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa kalenterien sisältämiä ominaisuuksia phylomemeettisesti, eli käyttäen evoluutiobiologiasta lainattuja, phylogeneettisiä, tietokoneavusteisia metodeja kalenterien eroavaisuuksien hahmottamisessa. Teos osoittaa, että keskiaikaiset kalenterit ovat huomattavan monipuolinen ja rikas lähderyhmä ja ne eroavat toisistaan niin kielellisesti, rakenteellisesti, sisällöllisesti kuin ulkoisesti. Keskiaikaisia kalentereita on aikaisemmassa tutkimuksessa tarkasteltu lähinnä hyvin suppeasta näkökulmasta, esimerkiksi liittyen liturgiseen (kirkkovuosi) tai hagiografiseen (pyhimyskultit) tutkimukseen. Toisin kuin on usein luultu, keskiaikaisia kalentereita on säilynyt muissakin kuin kirkollisissa kirjoissa, esimerkiksi lakiin, luonnontieteisiin ja historiaan liittyvissä teoksissa. Käytössä oli myös erillisiä taskukalentereita. Keskiaikaisia kalentereita kutsutaan usein pyhimyskalentereiksi, mutta teoksessa osoitetaan, että kalentereissa on kymmeniä muitakin eri ominaisuuksia, eikä kaikissa keskiaikaisissa kalentereissa edes ole pyhimyksiä. Kalenterit sisältävät huomattavan paljon tietoa koskien muun muassa taivaankappaleiden liikkeitä, vuodenaikoja ja valon määrää. Keskiaikainen kalenteri muuttui ja kehittyi vuosisatojen aikana, ja eroavaisuudet ovat selvät varsinkin kirkkoprovinssien, mutta myös hiippakuntien välillä. Lisäksi eri sääntökuntien kalenterit olivat ominaisuuksiltaan erilaisia. Uudet phylomemeettiset metodit mahdollistavat myös kalenterien välisten yhteyksien hahmottamisen huomattavasti aiempaa tehokkaammin, ja niiden käyttö olisi varmasti tulevaisuudessakin hyvin hedelmällistä.
Subject: yleinen historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record