Itsensä alentava Kristus sosiaalisen identiteetin prototyyppinä Filippiläiskirjeen toisen luvun jakeissa 6–11

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005122055
Title: Itsensä alentava Kristus sosiaalisen identiteetin prototyyppinä Filippiläiskirjeen toisen luvun jakeissa 6–11
Author: Ahonen, Petrus
Other contributor: Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Theology
Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005122055
http://hdl.handle.net/10138/314910
Thesis level: master's thesis
Degree program: Teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelma
Master's Programme in Theology and Religious Studies
Magisterprogrammet i teologi och religionsforskning
Specialisation: Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunta
Ministry
Inriktningen för teologisk yrkesverksamhet
Abstract: Tässä Uuden testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tekstijaksoa Fil. 2:6–11 historialliskriittisen raamatuntutkimuksen metodeilla. Tutkielman viimeisessä luvussa tekstijaksoon sovelletaan modernia sosiaalisen identiteetin näkökulmaa (SIA). Tutkimuksessa todetaan, että Paavali esittää tekstijaksossa Fil. 2:6–11 itsensä alentavan Kristuksen filippiläisten eettiseksi esikuvaksi. Sosiaalisen identiteetin näkökulmasta Kristusta kuvataan tekstijaksossa sosiaalisen identiteetin prototyyppinä. Tutkielmassa selvitetään, minkälainen sosiaalisen identiteetin prototyyppi tekstijaksosta välittyy. Tekstijakson sisällön analyysissä perehdytään tutkimuskentällä vallitsevaan keskusteluun, joka koskee jakson vaikeaselkoisimpia ilmauksia: ”Jumalan muodossa” (ἐν μορφῇ θεοῦ), ”ei pitänyt ryöstösaaliina” (οὐχ ἁρπαγμὸν ἡγήσατο), ”olemista Jumalan vertaisena” (τὸ εἶναι ἴσα θεῷ) ja ”tyhjensi itsensä” (ἑαυτὸν ἐκένωσεν). Näiden ilmausten tulkitsemisessa hyödynnetään sanatutkimuksia, Paavalin kirjeitä, joitakin Uuden testamentin tekstejä sekä Raamatun ulkopuolista antiikin kirjallisuutta. Tekstijaksoa Fil. 2:6–11 nimitetään tässä tutkielmassa ”Kristus-kuvaukseksi”. Nimitys jättää avoimeksi kysymyksen tekstijakson kirjallisesta tyylistä. Toisin kuin niissä tutkimuksissa, joissa tekstijakso oletetaan Paavalin tekstiinsä muualta lainaamaksi ”hymniksi”, tässä tutkielmassa tekstijakso tulkitaan kiinteänä osana Paavalin omaa argumentaatiota osana Filippiläiskirjeen eettisiä kehotuksia. Tutkielmassa päädytään seuraaviin johtopäätöksiin: Tekstijaksossa Fil. 2:6¬–11 itsensä alentava Kristus sosiaalisen identiteetin prototyyppinä tarkoittaa ensisijaisesti vapaaehtoista alentumista, luopumista omista eduista ja kärsimistä toisten vuoksi. Paavalin rohkaisee Kristuksen esimerkillä erityisesti yhteisön vaikutusvaltaisia jäseniä käyttämään sosiaalista pääomaansa – ei omaksi hyödykseen, vaan – toisten palvelemiseksi. Lisäksi Paavali kuvaa Filippiläiskirjeessä itseään prototyyppisenä Kristuksen seuraajana, joka on luopunut omista kunniallisista lähtökohdistaan ja etuoikeuksistaan ”Kristuksen tähden” (3:4–10). Tutkielmassa myös todetaan, että Paavali kirjoitti kirjeensä seurakunnalle, joka eli Filippin kaupungissa roomalaisen kunnian kulttuurin ympäröimänä. Kirjeen vastaanottajat tuskin olivat immuuneja julkisten kunnia-asemien viehätykselle. Suurin houkutus kunnia-asemia kohtaan koettiin todennäköisesti seurakunnan ylemmässä asemassa olevien jäsenten keskuudessa. Onkin mahdollista, että Paavali vastusti kirjeellään tätä kilpailua ”tyhjästä kunniasta” (Fil. 2:3). Tätä johtopäätöstä tukee se, että Paavalin muista kirjeistä poiketen Filippiläiskirje on avoimesti suunnattu myös seurakunnan johtajistolle (Fil. 1:1). Samalla Paavali itse poikkeuksellisesti pidättäytyy tuomasta julki omaa apostolin arvovaltaansa ja nimittää itseään ainoastaan ”Kristuksen orjaksi” (Fil. 1:1). Paavali ei kuitenkaan kutsu seurakuntaa kunniallisuuden hylkäämiseen vaan sen uudelleentulkitsemiseen. Tämä käy ilmi siitä, että myös ne, jotka seuraavat itsensä alentavan Kristuksen esimerkkiä, tullaan eräänä päivänä korottamaan (Fil. 3:21).This Master's thesis in New Testament Exegesis examines the passage Philippians 2:6–11 with methods of historical-critical Bible study. In the final chapter of the thesis, a modern social identity approach (SIA) is applied to the text section. The study states that in Philippians 2:6–11 Paul presents the self-abasing Christ to his readers as an ethical example. From the perspective of social identity approach, Christ is depicted in the text as a prototype of social identity. The thesis examines what kind of prototype of social identity is conveyed in the text. The content analysis of the text explores the discussion concerning the most debated expressions of the passage: ”in the form of God” (ἐν μορφῇ θεοῦ), ”thought it not robbery” (οὐχ ἁρπαγμὸν ἡγήσατο), ”to be equal with God” (τὸ εἶναι ἴσα θεῷ) ja ”emptied himself” (ἑαυτὸν ἐκένωσεν). These phrases are interpreted using Paul's own letters, some New Testament texts, and non-biblical ancient literature. In this study the passage of Phil. 2:6-11 is called "the description of Christ." The designation leaves open the question of the writing style of the text. Contrary to studies that assume that the passage is a "hymn" that Paul has quoted elsewhere in his text, this paper interprets the passage as an essential part of Paul's own reasoning as part of the ethical exhortations of the Philippians. The paper ends up with the following conclusions: In the passage, Phil. 2: 6-11, Christ as a self-abasing prototype of social identity means primarily voluntary self-denial, giving up own benefits, and suffering for others. Through the example of Christ, Paul especially encourages influential members of the community to use their social capital - not for their own benefit but for the benefit of others. In addition, Paul describes himself in the Philippians as a prototypical follower of Christ, who has renounced his own honorable origins and privileges ”for the sake of Christ" (3:4-10). The study also takes into account that Paul wrote his letter to the church, which lived in the city of Philippi, under the influence of an ancient Roman culture of honor. The recipients of the letter were hardly immune to the charm of public respect with which the culture was impregnated. The greatest attraction to honorary positions was probably felt by superior members of the church. It seems that Paul, in his letter, opposed this tendency to seek honorary offices. However, Paul does not call the church to reject honor but to reinterpret it. This is evidenced by the fact that also those who follow the humility of Christ will one day be exalted (3:21).
Subject: teologia
eksegetiikka
paavali
filippiläiskirje
sosiaalinen identiteetti


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ahonen_Petrus_Pro_gradu_2020.pdf 1.169Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record