Historiallinen tapaustutkimus lastensuojelulaitoksen rajoittamis- ja kurinpitokäytännöistä 1950-2000

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5616-91-0
Title: Historiallinen tapaustutkimus lastensuojelulaitoksen rajoittamis- ja kurinpitokäytännöistä 1950-2000
Author: Hoikkala, Susanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-06-12
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5616-91-0
http://hdl.handle.net/10138/315092
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: In this PhD research, restrictive and disciplinary practices refer to procedures which differ from the usual regulative practices of everyday life in a children’s residential care institution in child welfare. These practices restrict child’s possibilities to act and participate or they violate the privacy of a child. In this study restrictive and disciplinary practices are interpreted as ways to govern children and young people within child welfare. The two main research questions are as follows: 1) What kind of restrictive and disciplinary practices have there been in the children’s residential care institution at different times and how have these practices been organized in the social relations of specific time? 2) How has their regulation changed? Theoretically and methodologically, the study adheres to the approach developed by Dorothy E. Smith. This approach has been used to explore the organization of restrictive and disciplinary practices as well as the distinctive forms of relations of ruling mediating their implementation. Practices under examination are interpreted as the intersection of the everyday life of residential care and the social relations governing it. The most important social relation is the generational relation. Furthermore, Michel Foucault’s idea of a history of the present is applied heuristically. In this qualitative social work research, a single case study design is applied as a research strategy. One children’s residential care institution forms the case. Data collected from the case study institution and the archive contains textual documentary data such as the journals of punishments, the decisions of restraints, the memos of meetings, daily reports and the extracts of children’s case files, produced by residential care workers. Regulative relations are examined by using the municipal guidelines and legislation as well as professional texts such as committee reports. In the analysis, three key points of transformation are first located by exploring the continuities and discontinuities of practices under examination. Secondly, these moments are analysed by applying the method of textual inquiry and close reading, which takes into account definite places and times. Thirdly, the transformation of the practices under examination and their regulation are analysed during the time period of this research. Restrictive and disciplinary practices have changed during the period under examination from the practices of punishment and disciplinary power to practices emphasizing care and caring power. For example, corporal punishments were replaced by various methods of isolation, and drug testing was implemented as a new practice. The municipal guidelines formed the regulative basis for practices under examination until 1983. Since then they have been regulated by child welfare legislation. Both practices under examination as well as the generational relations of children and residential care workers have been re-shaped by the professionalization, democratization and legalization of children’s residential care. Residential care workers have been expected to integrate the events of everyday life and the formal regulative organization of practices. They have also been expected to adjust their professional activities accordingly. Key words: Children’s residential care, restriction, discipline, history of child welfare, relation of ruling, generational relationVäitöskirjatutkimuksessa rajoittamis- ja kurinpitokäytännöillä tarkoitetaan laitosarjen järjestyksen tyypillisestä ylläpitämisestä poikkeavia toimenpiteitä, joilla rajataan lastensuojelulaitokseen sijoitetun lapsen osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia tai kajotaan lapsen yksityisyyteen. Tässä tutkimuksessa niitä tulkitaan lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten hallinnan tapoina. Tutkimuskysymyksinä ovat 1) millaisia rajoittamisen ja kurinpitämisen käytäntöjä lastensuojelulaitoksessa on eri aikoina ollut ja miten ne ovat organisoituneet oman aikansa yhteiskunnallisissa suhteissa sekä 2) miten niiden sääntely on muuttunut. Tutkimus kiinnittyy Dorothy E. Smithin teoreettismetodologiseen lähestymistapaan, jota käytetään rajoittamisen ja kurinpidon organisoitumisen sekä tutkittujen käytäntöjen toimeenpanoa ehdollistavien vallanomaisten hallinnan suhteiden tarkasteluun. Tutkittuja käytäntöjä tulkitaan lastensuojelulaitoksen toimijoiden arkipäiväisen elämän ja sitä määrittävien yhteiskunnallisten suhteiden kohtaamisena. Keskeisin yhteiskunnallinen suhde on sukupolvisuhde. Lisäksi sovelletaan heuristisesti Michel Foucault’n nykyisen historian ideaa. Sosiaalityön oppialaan kuuluvan laadullisen tutkimuksen tutkimusstrategiana käytetään yhden tapauksen tutkimusasetelmaa, jossa yksi lastensuojelulaitos muodostaa tutkittavan tapauksen. Tapaustutkimuslaitoksesta ja arkistosta kerättyyn ensisijaiseen aineistoon sisältyy laitostyöntekijöiden tuottamia tekstejä, kuten rangaistuspäiväkirjoja, rajoituspäätöksiä, kokousmuistioita, päivittäisraportteja ja asiakasasiakirjaotteita. Sääntelysuhteita tarkastellaan ohjesääntö- ja lainsäädäntöaineiston sekä asiantuntijatekstien, kuten komiteamietintöjen, avulla. Analyysissa paikannetaan ensin kolme keskeisintä murroskohtaa erittelemällä tutkittujen käytäntöjen jatkuvuuksia ja katkoksia. Toiseksi ne analysoidaan ajan ja paikan huomioivan tekstianalyysin ja kriittisen lähiluvun keinoin. Kolmanneksi käytäntöjen ja niiden sääntelyn muuntumista tarkastellaan koko tutkimusajanjaksolla. Lastensuojelulaitoksen rajoittamis- ja kurinpitokäytännöt ovat muuntuneet lähihistoriassa rangaistuspainotteisista kurinpitovallan käytännöistä huolenpitoa korostavan hoivaavan vallan toimenpiteisiin. Yksittäisistä käytännöistä esimerkiksi kurittaminen korvattiin eristämiskäytännöillä ja huumetestaus otettiin käyttöön uutena keinona. Kunnalliset ohjesäännöt toimivat tutkittujen käytäntöjen sääntelyperustana vuoteen 1983 asti, jonka jälkeen niistä on säädetty lastensuojelulaissa. Rajoittamis- ja kurinpitokäytännöt sekä lasten ja työntekijöiden sukupolvisuhteet ovat muokkaantuneet uudelleen laitostoiminnan yleisen ammatillistumisen, demokratisoitumisen ja oikeudellistumisen myötä. Lastensuojelulaitoksen työntekijöiltä on edellytetty taitoa sovittaa yhteen arkiset tilanteet ja käytäntöjä organisoiva muodollinen sääntely sekä taitoa sopeuttaa ammatillista toimintaa uudelleen muuttuneissa tilanteissa. Avainsanat: Lastensuojelun laitoshoito, rajoittaminen, kurinpito, lastensuojelun historia, hallinnan suhde, sukupolvisuhde
Subject: sosiaalityö
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
historia.pdf 7.345Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record