Asiantuntijaopettajien kokemuksia asiantuntijaopettajatoiminnasta koulujen digitalisaation tukijoina

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005202177
Title: Asiantuntijaopettajien kokemuksia asiantuntijaopettajatoiminnasta koulujen digitalisaation tukijoina
Author: Kaukinen, Ida
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005202177
http://hdl.handle.net/10138/315116
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli eritellä Helsingin kaupungin asiantuntijaopettajien kuvauksia asiantuntijaopettajaroolista, heidän kokemuksiaan Helsingin kaupungin digitalisaatio-ohjelmasta, ja ammatillista kehittämistyötä tukevista ja estävistä tekijöistä sekä ehdotuksia toiminnan kehittämisestä. Tutkimus on ajankohtainen tilanteessa, jossa digitaalistuva yhteiskunta, opettajien muuttuvat roolit ja koulu-uudistukset haastavat opettajien ja muiden koulutyöntekijöiden osaamista. Menetelmä: Tutkimuksen osanottajat olivat kymmenen Helsingin kaupungin asiantuntijaopettajaa neljästä eri asiantuntijaopettajatiimistä. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kevään 2019 aikana. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Aineisto koodattiin manuaalisti Saldanan (2016) koodausmenetelmin ja tutkimustulokset kategorisointiin samankaltaisuuden perusteella. Tulokset ja johtopäätökset: Asiantuntijaopettajat kokivat roolinsa monitahoisesti; kouluttajaroolissa, kokeilija- ja kehittäjäroolissa, rajat ylittävässä roolissa ja epäselvässä roolissa. Asiantuntijaopettajien rooli koettiin suhteellisen autonomiseksi ja roolia tunnuttiin pystyvän muokkaamaan myös omien intressien mukaisesti, vaikka roolin liiallista epäselvyyttä kritisoitiinkin. Asiantuntijaopettajien kokemukset kaupungin digitalisaatio-ohjelmasta olivat sekä myönteisiä että kielteisiä. Kehittämisen esteiksi koettiin digitalisaatioon liittyvä ammatillinen osaaminen ja opettajien muutosvastarinta. Asiantuntijaopettajien kehittämisvalmiudet ja into teknologian pedagogisten hyötyjen tunnistamisessa koettiin yhtenä kehittämisen voimavaroina. Asiantuntijaopettajan työtä tukeviksi tekijöiksi koettiin sisäiset motivaatiotekijät; osaamisen jakaminen ja kehittäminen, kokeilunhalukkuus ja työn merkityksellisyys. Asiantuntijaopettajat kokivat sosiaalisen verkoston tärkeäksi, eritoten toiset asiantuntijaopettajat, joiden välillä vallitsi yhteistyötä tukeva keskinäinen luottamus. Ajankäyttö, roolin ja työnkuvan epäselvyys sekä kokemukset toiminnan todellisesta vaikuttavuudesta nousivat asiantuntijaopettajien työtä estävinä tekijöinä. Myös resurssit, kuten tilat, tiimivaihdokset ja pääsy tieteellisiin tutkimuksiin sekä haasteet viestinnässä estivät ammatillista kehittämistyötä. Kehittämistyötä estävät tekijät luonnollisesti linkittyivätkin asiantuntijaopettajien kehittämisehdotuksiin, joissa painottuivat toiveet työajan ja toimenkuvan selkeytyksestä, synergioiden ja skaalautuvuuden tunnistamisesta sekä viestintäkäytänteiden selkeytyksestä. Tämän tutkimuksen perusteella asiantuntijaopettajaorganisaation vaikuttavuutta on vaikea arvioida, mutta viitteet positiivisista, vaikkakin pienistä, vaikutuksista koulujen toimintakulttuurin sekä digitalisaato-ohjelman tukemiseen ovat selkeitä. Asiantuntijaopettajat voidaan nähdä keskeisinä eri ammatillisen oppimisen yhteisöissä ja kehittämisverkostoissa, joiden avulla koulumuutoksia viedään eteenpäin.Target: The purpose of this study was to analyze the descriptions of the expert teachers in the role of expert teachers in the City of Helsinki and their experiences of the City of Helsinki digitalisation program. In addition, the aim of the study was to analyze the expert teachers’ experiences of the factors that support and hinder their professional development work. The study also analyzed the proposals of the expert teachers for the development of the activities of the expert teacher organization. The research is current in a context where digitalizing society, the changing roles of teachers and school reforms challenge the skills of teachers and other school staff. Method: Ten expert teachers from four different expert teacher teams in the City of Helsinki were interviewed. The research material consisted of ten theme interviews conducted during spring 2019. The material was analyzed using qualitative content analysis. The material was manually coded using Saldana’s (2016) coding methods and the research results were categorized on the basis of similarity. Findings and conclusions: The expert teachers experienced their roles in diverse ways; in the role of the educator, experimenter and developer, in the cross-border and in the unclear role. The role of the expert teachers was perceived to be relatively autonomous and the role could also be modified to some extent in the interest of the expert teacher. The expert teachers’ experiences of the city’s digitalisation program were both positive and negative. Professional skills related to digitalisation and teacher resistance to change were seen as barriers to development and improvements. The expert teachers’ development skills and enthusiasm for recognizing the pedagogical benefits of technology were regarded as assets for development resources. Hardware and software problems continued although improvements were seen. In contrast, intrinsic motivation factors; knowledge sharing and development, willingness to experiment and meaningfulness were perceived as factors supporting the expert teachers’ work. The expert teachers considered the social network important, especially the other expert teacher colleagues. They shared mutual trust that strengthened their collaboration. The use of time, the aforementioned ambiguity of the role and job description, and the experience of the actual impact of the activity all emerged as barriers to the work of expert teachers. Resources such as facilities, changes in teams and access to scientific research, as well as challenges in communication, also hindered professional development work. The obstacles to development work, of course, were linked to the expert teacher development proposals that emphasized hopes for the clarification of working hours and task descriptions, identification of synergies and scalability, and clarification of communication practices. Based on this study, it is difficult to assess the effectiveness of the expert teacher organization, but there are clear indications of positive, albeit small, impacts on changes in school culture and support for the digitalisation program. Their role can be considered central as to the various professional learning communities and development networks, which promote school change.
Subject: digitalisaatio
digitalisaatio-ohjelma
asiantuntijaopettaja-organisaatio
koulun toimintakulttuurin muutos
verkostoitunut asiantuntijuus
uutta luova asiantuntijuus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record