”Voihan se matka olla välillä se kehittymisen tavote, sen sijaan että se olis tietty lopputulos” : henkilöstöammattilaisten näkemyksiä vertaisryhmämentoroinnista : tarkastelukohteena Henry ry:n pilottiohjelma

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005202178
Title: ”Voihan se matka olla välillä se kehittymisen tavote, sen sijaan että se olis tietty lopputulos” : henkilöstöammattilaisten näkemyksiä vertaisryhmämentoroinnista : tarkastelukohteena Henry ry:n pilottiohjelma
Author: Mönkkönen, Mimmi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005202178
http://hdl.handle.net/10138/315139
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Abstract: Tämän pro gradun tavoitteena oli tutkia, minkälaisia hyötyjä vertaisryhmämentorointiin osallistuneet henkilöstöalan ammattilaiset kokivat saaneensa. Vertaisryhmämentoroinnin suurin menetelmällinen ero perinteiseen mentorointiin on ryhmässä toimiminen ja vertaisen kanssakeskustelijan rooliin aset-tuminen. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vertaisuus näyttäytyy ryhmissä ja minkälaisia rooleja ryhmiin muodostuu. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi selvittää onnistuneen vertaisryhmämento-roinnin käytäntöjä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Kupiaksen ja Salon (2014) neljän mentoroinnin sukupolven tarkasteluun suhteessa Hakkaraisen, Palosen & Paavolan (2002) asiantun-tijuuden näkökulmiin. Asiantuntijuuden näkökulmia ovat asiantuntijuus tiedon siirtämisenä, kulttuuriin osallistumisena ja tiedon luomisena. Tutkimuksen hypoteesina oli, että vertaisryhmämentorointi edustaa asiantuntijuutta tiedon luomisena. Tutkimuksen tarkastelukohteena on Henry ry:n HR-ammattilaisille suunnattu vertaisryhmämentoroin-nin pilottihanke, johon osallistui 14 henkilöä. Tutkimuksen pääaineisto koostui yhdeksästä puhelin-haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineis-tolähtöisellä, eli induktiivisella sisällönanalyysillä, minkä lisäksi analyysissa esiintyi joitakin tapaustut-kimuksen piirteitä. Tavoitteena oli saada vertaisryhmämentoroinnista ilmiönä kokonaisvaltainen ku-vaus. Verkostot, kollegiaalisuus ja yhteisöllinen oppiminen näyttäytyivät vertaisryhmämentoroinnin vah-vuuksina. Keskusteluun osallistuminen kietoi hajautuneita ja verkostoituneita voimavaroja osaksi yk-silön kehittymistä, mikä korostui organisaatiorajat ylittävän vertaisryhmämentoroinnin etuna. Vertais-ryhmämentorointi näyttäytyi tässä tutkimuksessa asiantuntijuuskäsityksistä eniten osallistumisnäkö-kulmaa korostavana. Osallistumisnäkökulmasta tarkasteltuna kulttuuri- ja kontekstisidonnaisuus määrittävät vahvasti asiantuntijuuden kehittymistä ja yksilön oppimista, mikä korostui myös vertais-ryhmämentoroinnissa. Vertaisryhmämentoroinnin ideaalitavoitteen uusien käytäntöjen luomisesta ei voi katsoa täysin toteutuneen. Osallistujat pystyivät kuitenkin kehittämään omia toimintamallejaan, minkä lisäksi vertaisryhmämentorointi korosti reflektiokykyä kokemusperäisen oppimisen myötä.The goal of this master’s thesis was to search, what kind of advantages does peer group mentoring offer for HR-professionals and what kind of development of one’s expertise does peer group mentor-ing support. Theoretical framework of this study is based on observing four generations of mentoring (Kupias, Salo, 2014) related to three different kind of perspectives of expertise (Hakkarainen, Paavo-la, Palola, 2012). Different perspectives of expertise are seen as expertise as transferring knowledge, taking part in cultural actions and creating new knowledge. The biggest methodological difference between traditional one-on-one mentoring and peer group mentoring is working as a group and adapting the role of equal participant of the group. The purpose of this master’s thesis was to examine, what kind of roles are constructed in groups and how equal participants feel. One of the goals of this study was to examine, what are the best practices for a successful peer group mentor-ing program. The target group of this study consisted of 14 HR-professionals, who took part in Henry ry’s peer group mentoring pilot program. The main data of this study consisted of nine phone interviews, which were analyzed by semi-structured theme interviews. Data was analyzed by data-based content anal-ysis. In addition to content analysis this study has features of case study method. The goal was to gain on comprehensive description of peer group mentoring. Collegial networks and communal learning can be seen as strengths of peer group mentoring ac-cording to this study. Taking part to group conversations enabled personal development through scattered and disbanded resources, what can be seen as main benefit participants experienced in peer group mentoring. In this study peer group mentoring represented most participation view from the perspectives of expertise, as participants were able to reflect their own thoughts and learn new ways to develop their own work.
Subject: vertaisryhmämentorointi
asiantuntijuuskäsitys
osallistumisnäkökulma
mentoroinnin sukupolvet
Henry ry


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record