Lihanaudan residuaalinen syönnin määrittämisen optimointi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006052568
Title: Lihanaudan residuaalinen syönnin määrittämisen optimointi
Author: Anttonen, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006052568
http://hdl.handle.net/10138/315866
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maataloustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Agricultural Sciences
Magisterprogrammet i lantbruksvetenskaper
Specialisation: Kotieläintiede
Animal Science
Husdjursvetenskap
Abstract: Residuaalinen syönti (RFI) on eläimillä käytetty mittausmenetelmä rehuhyötysuhteen määrittämiseksi. Rehuhyötysuhteen parantamisen on havaittu olevan taloudellisesti hyödyllisempää kuin päiväkasvun maksimointi. Rehuhyötysuhteen määrittäminen on työlästä sillä mittausjaksot ovat pitkiä ja kalliita. Ongelmana on mittauslaitteiden rajallinen kapasiteetti suhteessa eläinmäärään, koska eläimen päivittäinen kuiva-aineen syönti (DMI), keskimääräinen päiväkasvu (ADG) ja metabolinen keskipaino (MMBW) täytyy mitata riittävän pitkältä yhtämittaiselta jaksolta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia mahdollisuutta optimoida residuaalisen syönnin mittaamista ja vähentää siten työn määrää. Tällöin mittaamisesta aiheutuneet kustannukset olisivat pienemmät ja mittauslaitteiden käyttöaste paranisi. Tutkimuksessa etsittiin kriittistä rajaa tarvittavalle datan määrälle. Aineistosta poistettiin mittauskertoja, kunnes havaittiin tulosten luotettavuuden kärsivän. Hypoteesi oli, että mitä vähemmän mittauksia ja lyhyempi mittausjakso, sitä suurempi riski virheeseen oli tuloksissa. Tutkimusaineistona oli 105 maitorotuista sonnia ja koe kesti 56 päivää (pv). Jokaiselle eläimelle mitattiin DMI ja eläimet punnittiin kokeen aikana kerran viikossa, kaikkiaan yhdeksän kertaan (mittausjakson alussa, keskellä ja lopussa kaksoispunnitus peräkkäisinä päivinä). Punnitusten avulla laskettiin eläinten ADG ja MMBW. Lisäksi jokaisen sonnin pitkän selkälihaksen poikkileikkauksen (M.longssimus dorsi) pinta-ala ja selkärasvan paksuus mitattiin ultraäänilaitteella kokeen lopussa. RFI laskettiin seitsemälle eri mittausjaksolle. Alkuperäistä 56 pv:n jaksoa lyhennettiin seitsemän päivää kerrallaan, kunnes jakson pituus oli 28 pv. Ultraäänimittaukset lisättiin vain 56 pv:n mittausjakson malliin. Lisäksi alkuperäisestä 56 pv:n mallista vähennettiin punnitusten määrää yhdeksästä viiteen ja kolmeen kertaan. Ultraäänimittauksien lisääminen heikensi tilastomallia verrattuna 56 pv:n alkuperäiseen mittausjaksoon. Eniten eläinten RFI tulokset muuttuivat 28 pv:n ja 35 pv:n malleissa. Vähiten tulosten luotettavuus heikkeni 49 pv:n ja viiden punnituksen malleissa. ADG:n ja MMBW:n keskiarvot pysyivät malleissa lähes samana 35 pv:ään asti. DMI:n arvot muuttuivat sitä enemmän mitä lyhyempi mittausjakso oli. Tulosten perusteella RFI:n mittausjakson luotettava lyhennetty pituus oli 42 pv. DMI:lle riittää hyvin 42 pv:n mittausjakso, mutta ADG:lle kannattaa käyttää pidempää mittausjaksoa. Kolme punnituskertaa ei muuttanut ADG:tä niin paljon kuin 49 pv:n mittausjakso ja se oli luotettavuudeltaan parempi kuin 42 pv:n mittausjakso. Selkälihaksen ja selkärasvan lisääminen RFI-malliin ei parantanut mallin luotettavuutta eikä siten tuottanut lisäarvoa. Tämän tutkimuksen perusteella RFI:n määrittämiseen ei tarvita ultraäänimittauksia, ja työmäärää voidaan vähentää myös lyhentämällä mittausjaksoa tai vähentämällä punnituskertoja.Residual feed intake (RFI) is a measurement method used in animals to determine feed efficiency. Improving feed efficiency has been found to be more cost-effective than maximizing daily gain. Determining the feed efficiency is laborious as the measurement periods are long and expensive. The problem is the limited capacity of the measuring devices in relation to the number of animals, because the animals daily dry matter intake (DMI), average daily gain (ADG) and metabolic body weight (MMBW) must be measured over a sufficiently long continuous period. The aim of the study was to optimize the measurement of residual feed intake to reduce workload. In this case, the costs of measurement would be lower, and the utilization rate of measuring equipment would be improved. The study sought a critical limit on the amount of data required. Measurements were removed from the data until it was found that the reliability of the results was affected. The hypothesis was that the fewer measurements and the shorter the measurement period, the greater the risk of error in the results. The study material included 105 dairy bulls and the experiment lasted 56 days. DMI was measured for each animal and the animals were weighed once a week during the experiment, a total of nine times (double weighings at the beginning, middle and end of the measurement period). The growth curves were used to calculate the ADG and MMBW of the animals. In addition, the area of the area of the cross-section of the longissimus muscle (M.longissimus dorsi) and the thickness of the back fat of each bull were measured with an ultrasound device at the end of the experiment. RFI was calculated for seven different measurement periods. The original 56-day period was shortened to seven days at a time until the period was 28 days. Ultrasound measurements were added to the 56-day measurement period model only. In addition, the number of weighing was reduced from nine to five and three times from the original 56-day model. The addition of ultrasound measurements weakened the statistical model compared to the initial 56-day measurement period. The animal RFI results changed the most in the 28-day and 35-day models. The reliability of the results decreased the least in the 49-day and five-weighing models. The ADG and MMBW averages remained almost the same in the models until 35 days. The shorter the measurement period, the more the DMI values changed. Based on the results, shortening length of the RFI measurement period to 42 days had no market effect on the results. A 42-day measurement period is enough for DMI, but a longer measurement period is recommended for ADG. Three weighings did not change the ADG as much as the 49-day measurement period and was more reliable than the 42-day measurement period. Adding longissimus muscle and back fat to the RFI model did not improve the reliability of the model and thus did not provide added value. Based on this study, ultrasonic measurements are not required to determine RFI, and the workload can also be reduced by shortening the measurement period or reducing weighing times.
Subject: Residuaalinen syönti
rehuhyötysuhde
lihanauta
ultraääni
optimointi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Anttonen_Johanna_Pro_Gradu_2020.pdf 544.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record