Kartta ja keräilijä : suomalaisen ja eurooppalaisen karttakeräilyn historiaa ja teemoja

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006112710
Title: Kartta ja keräilijä : suomalaisen ja eurooppalaisen karttakeräilyn historiaa ja teemoja
Author: Erkheikki, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006112710
http://hdl.handle.net/10138/316111
Thesis level: master's thesis
Discipline: Maantiede
Abstract: Maantieteilijälle on selvää, että kartta on maantieteellisen esittämisen perustyökalu, jolla kuvataan maailmaa tai osaa siitä. Kartta on tapa edistää kansallista identiteettiä, koska se luo yhteisölle olemuksen ja rajat. Kartta on konkreettinen ja viitattavissa oleva keino osoittaa yhteisöön kuulumista. Kartat tuottavat materiaalia ihmiskunnan historian tutkimiselle ja ymmärtämiselle. Ne ovat keräämisen arvoisia tiede- ja taideteoksia. Tämän vuoksi kartat ja niiden tutkiminen ovat kiinnostavia. Suomessa ala on vähän tutkittu, vaikka puitteet upeiden kokoelmien myötä aiheelle olisi. Nämä syyt ovat lähtökohtana pro graduni aiheen valitsemiselle. Kartografian historian tutkiminen on olennainen osa kulttuuri- ja ihmismaantieteen alaa, ja vaikka se on maailmalla yleisempää, on etenkin karttojen keräilyyn keskittyvä tutkimus joko vuosikymmeniä vanhaa, tai aihepiiriin liittyvät esitykset ovat hajallaan eri julkaisuissa. Pro gradun haaste onkin vähäisen ja osittain vanhentuneen ja moneen eri tieteenalaan liittyvän materiaalin hallitseminen. Tutkimushypoteesin kehittäminen on syntynyt omasta vahvasta kiinnostuksestani asiaa kohtaan. Vanhojen karttojen keräilyssä kannattaa keskittyä johonkin tiettyyn teemaan, jolloin kerätyn kokoelman arvo, historiallinen tai taloudellinen, voi olla merkittävä. Antiikkikarttojen keräilyn voi kohdistaa esimerkiksi tietyn alueen, kartografin, aikakauden tai maantieteellisen erikoisuuden mukaan. Karttakeräilijöiden henkilötyyppeihin voi lukea niin tutkijoita, valikoivia keräilijöitä kuin sijoittajakeräilijöitäkin. Karttamarkkinoista puhuttaessa olennaisimpia seikkoja ovat karttojen hankintapaikat, hintaan vaikuttavat tekijät ja karttojen sijoituspotentiaali. Karttakeräilyn varjopuolia voi löytää niin karttojen alhaisesta selviytymisasteesta varkauksiin ja väärennöksiin kuin ikääntyneeseen keräilijäkuntaan liittyen. Kartat ovat olleet historian saatossa niin ylellisyys- kuin kulutushyödykkeitä. Niitä on kerätty poliittisten, uskonnollisten, maantieteellisten tai esteettisten arvojen vuoksi jo vuosisatojen ajan. Renessanssin aikana kartat alkoivat levitä laajemmalle keräilijäkunnalle uusien innovaatioiden ja löytöretkien innoittamana. Kartat olivat sivistyneistön keräilyn kohteita 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla yllykkeinä monille tutkimusmatkoille ja kansallisten kokoelmien syntymiselle. Kukoistuksena karttakeräily koki 1920-luvulta lähtien niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Samaan aikaan kartografian historiaan liittyvien julkaisujen ja tutkimusten määrä kasvoi ja ala alkoi saada arvostusta. Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla tapahtunut yhteiskunnallinen muutos niin taloudessa kuin kulttuurissa mahdollisti laajemman karttakeräilyn. Maassamme haluttiin tietää oman kansakunnan, yhteisön ja alueen historiasta ja kerätä näihin liittyviä karttoja. Suomalaissyntyisestä tieteilijästä ja karttakeräilijästä, Adolf Erik Nordenskiöldistä tuli koko kartografian historian oppialan isä ja hänen kokoelmastaan kansainvälisesti arvostetuimpia alallaan. Nordenskiöldin kokoelman hankkiminen Suomeen vuonna 1906 antoi vahvan esimerkin kartografian historian ja karttakeräilyn tärkeydestä ja monet elinkeinoelämän, politiikan ja kulttuurielämän vaikuttajat kiinnostuivat vanhoista kartoista ja niiden keräilystä. Samaan aikaan karttojen markkinapaikkana toiminut antikvaarinen ala alkoi vakiintua maassamme. Karttakeräilyn kulta-aika sijoittui Suomessa 1960-1990-luvuille, mutta muuttuneen maailman ja karttamarkkinoiden siirryttyä internetiin, on suurten karttakeräilijöiden aika nykyisin Suomessa ohi. Suomalainen karttakeräilijä Juha Nurminen (s. 1946) valikoitui tutkielmani kohteeksi, sillä hän on yksi maamme merkittävimpiä karttakeräilijöitä. Hän on kerännyt yli viiden vuosikymmenen aikana huomattavan maailmankarttakokoelman sekä muita karttoja Pohjolan kartoista arktisiin karttoihin. Nurmisen karttakokoelmat ovat saaneet joko myynnin tai lahjoituksien kautta uuden sijoituspaikan ja käyttöä uusissa kohteissaan. Pro graduni tutkimusote on poikkitieteellinen, ja se edustaa lähinnä kartografian historian ja keräilyn kulttuurihistorian tutkimusta sekä eurooppalaisessa että suomalaisessa kontekstissa. Tutkimuksessa käytetään laadullisia menetelmiä ja aineistona kirjallisia lähteitä, haastatteluja ja kuvia.It is clear for a geographer that a map is a basic tool for presenting the world or parts of it. A map promotes national identity as it creates a meaning and boundaries for a society. It is concrete and provides means to belong to a society. Maps provide material for studying and understanding the history of mankind. They are artifacts worth collecting. This is what makes maps and studying of maps interesting. This field has not been widely researched in Finland despite the awesome collections. These are the reasons behind in the selecting the topic of my master thesis. The history of cartography is a material part of cultural and human geography. Research on map collecting especially, albeit more common abroad, is decades old or scattered in various publications. The challenge of my master thesis is the management of scarcity and partially outdated as well as scattered materials. The development of the research hypothesis has emerged from my strong interest to the subject. One should focus on a specific theme when it comes to collecting old maps. This allows the historic or economic value of the collection to be significant. Collecting of antique maps can be focused on a specific region, cartographer, era or geographic specialty. The characteristics of map collectors can be divided into researchers, selective collectors or investors. The most material aspects of map markets are the places to obtain maps, pricing and investment potential. The downside of map collecting relate to their low survival rate, theft, forgery and ageing of collectors. Maps have been both luxury and commodity items. They have been collected already for centuries for their political, religious, geographical, or esthetical values. During the Renaissance, maps started to spread to a wider group of collectors, driven by innovations and expeditions. They became collection objects of the intelligentsia in the 18th century and incitement for many expeditions and national collections in the next century. The 1920s started the heydays of map collecting both in Finland and Europe. At the same time publications and research related to the history of cartography increased and the field started to gain in valuation. The economic and cultural changes in Finland in the 19th and 20th centuries enabled a wider collecting of maps. There was a need in Finland to know about the history of the nation, society and region and collect related maps. Among the Finland-born scientists and map collectors, Adolf Erik Nordenskiöld became the founding father of the history of cartography and his collection is among the most valued globally. Obtaining Nordenskiöld’s collection to Finland in 1906 gave a strong signal of the importance of the history of cartography and map collecting. Many Finnish businessmen, politicians and cultural influencers became interested in old maps. Meanwhile, the antiquarian business, which acted as a marketplace for maps, was established. The heydays of map collecting in Finland was between 1960-90s. However, the migration of the map markets to the internet meant that the era of big collectors in Finland is over. Finnish map collector Juha Nurminen (b. 1946) was chosen as the subject of this thesis as he is one of the most significant map collectors in Finland. He has reaped a meaningful collection of world maps and other maps of the Nordic and the Arctic over five decades. His collections have been relocated and new uses at their new locations through sales and donations. The research angle of my master thesis is cross scientific, and it mainly represents the history of cartography and the cultural history of collecting both in a European and Finnish context. Qualitative methods are used in the research and written sources, interviews, and pictures as material.
Subject: kartta
kartografia
kartografian historia
antiikkikartta
keräily
kokoelma
kartofiili


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Erkheikki_Maria_Pro_Gradu_2020.pdf 6.357Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record