Näkymätön raja? – Varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja ruokapalveluhenkilöstön yhteistyö ja käsitykset ruokakasvatuksesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173150
Title: Näkymätön raja? – Varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja ruokapalveluhenkilöstön yhteistyö ja käsitykset ruokakasvatuksesta
Author: Kuusjärvi, Siiri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Nutrition
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173150
http://hdl.handle.net/10138/316347
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tausta ja tavoitteet: Aiemman kirjallisuuden perusteella ruokapalvelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä on tärkeä rooli erityisesti päiväkodin ruokakasvatustoiminnassa ja lasten erityisruokavalioiden toteuttamisessa. Ruokapalvelutyöntekijöiden ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten yhteistyötä ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. Myöskään päiväkodissa työskentelevien ruokapalvelutyöntekijöiden käsityksiä ruokakasvatuksesta tai heidän omasta ruokakasvatusroolistaan ei juuri ole kartoitettu, vaikka koulupuolella aihetta on tutkittu jonkun verran. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää laadullisin menetelmin, miltä ruokapalveluhenkilökunnan ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan yhteistyö arjessa näyttää ja millaisia käsityksiä heillä itsellään on yhteistyöstä, ruokakasvatuksesta, omasta ruokakasvatusroolista sekä lasten suhteesta keittiöön ja sen työntekijöihin. Menetelmät: Pro gradu -tutkimus toteutettiin laadullisena etnografisesti painottuneena tutkimuksena neljässä päiväkodissa. Kussakin tutkimuspäiväkodissa aineistoa kerättiin kahden päivän ajan ja siten, että havainnointiaineistoa kerättiin kussakin päiväkodissa yhden lapsiryhmän ruokailutilanteista sekä henkilöstön vuorovaikutustilanteista päivän aikana. Havainnointi kohdistui erityisesti ruokapalvelutyöntekijöiden ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden vuorovaikutustilanteisiin. Ruokailutilanteiden havainnoinnissa käytettiin lomaketta, joka oli kehitetty mukaillen Environment and Policy Assessment and Observation (EPAO) –työkalua. Tutkittavissa ryhmissä lapset olivat iältään pääosin 2-5-vuotiaita ja lisäksi mukana oli yksi 1-3-vuotiaiden ryhmä. Havainnoinnin lisäksi jokaisessa päiväkodissa tehtiin kaksi tutkimushaastattelua, ensimmäinen ruokapalvelutyöntekijälle ja toinen havainnoitavan lapsiryhmän varhaiskasvattajalle. Tutkimushaastattelut (n=8) toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluaineistoa ja havainnointiaineistoa käsiteltiin pääosin itsenäisesti, mutta ne yhdistettiin analyysivaiheen lopussa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Aineistonkeruussa ja tulosten pohdinnassa hyödynnettiin symbolisen interaktionismin teoriaa. Tulokset ja johtopäätökset: Varhaiskasvatushenkilöstön ruokakasvatusmääritelmissä painottuivat ruokailutilanteet ja ruokakasvatuksen lapsilähtöisyys. Kukin varhaiskasvatuksen työntekijä kuvasi ruokakasvatusta hieman eri tavoin ja nämä painotuserot haastattelupuheessa heijastelivat ruokailutilanteissa tehtyjä havaintoja. Ruokapalveluhenkilöstö painotti ruokakasvatusmääritelmissään varhaiskasvattajia vahvemmin ruoan ominaisuuksia ja arvostamista. Varhaiskasvattajat ja ruokapalveluhenkilöstö kokivat keskinäisen yhteistyönsä melko toimivaksi, mutta heidän käsityksensä toimivasta yhteistyöstä erosivat jokseenkin toisistaan. Vuorovaikutussuhteille oli tyypillistä jatkuva muutos ja yhteistyö oli kontekstisidonnaista. Haastattelu- ja havainnointiaineistojen yhteistarkastelussa muodostui yhteistyön symbolit -teema, joka jakaantui edelleen neljään alakategoriaan: 1) joustava palvelusopimuksen tulkinta, 2) henkilöstön yhteiset juhlat, 3) taukohuone ja 4) keittiön avoin ovi. Varhaiskasvattajien mukaan ruokapalvelutyöntekijät olivat lapsille selkeästi erillisiä muista päiväkodin aikuisista. Keittiötä kuvattiin lapsia kiinnostavaksi mutta myös melko vieraaksi ja lapsilta kielletyksi paikaksi. Tulokset antavat uutta näkökulmaa päiväkodin henkilöstön kokemukseen yhteistyöstä ja ruokakasvatuksesta. Lasten suhde keittiöön ja sen henkilökuntaan koettiin tässä tutkimuksessa jäävän etäiseksi ja aihetta olisi syytä tutkia tarkemmin.Background and the aim of the study: Based on previous literature, the cooperation between catering workers and early childhood educators is essential for providing special diets and food education activities in day-care centres. This cooperation is scarcely studied. Furthermore, while some research has been conducted in the school environment, the perceptions and roles of catering workers on food education have not been previously studied in the early education environment. Therefore, this thesis aimed to examine how catering workers and early childhood educators perceive their cooperation and to observe their dynamic in the day-care environment. Additionally, the aim was to explore what perceptions catering workers and early childhood educators have on food education, their role as food educators, and the relationship that children have with catering workers and the kitchen. Material and methods: The study was qualitative by design with an ethnographic emphasis. Observation and interview data were collected from four day-care centres in the Pirkanmaa region. In each day-care centre, data was collected for two days by observing a group mealtime and interaction moments between catering workers and early childhood educators. Mealtime observations were recorded using a form developed based on the Environment and Policy Assessment and Observation (EPAO) -tool. The children in the mealtime observation groups were mainly 2-5 -years old, though one group of 1-3 -years old was also studied. Besides observations, two interviews were conducted in each day-care centre: one with a catering worker and the other with an early childhood educator. Interviews (n=8) were performed as thematic interviews. Interview and observation data were combined in the analysis phase. The analysis was data-based content analysis. Symbolic interaction theory was used as a guide in data collection and as a reflection point for the results. Results and conclusion: Early childhood educators strongly emphasised mealtime related topics and the children’s role in food education during interviews. There were slight differences between early childhood educators´ descriptions of food education, which were similarly reflected in mealtime observations. Catering workers emphasised the properties of food and food appreciation more often than early childhood educators. Catering workers and early childhood educators experienced their cooperation to be rather good, though perceptions on what good collaboration included differed. Staff interactions were subject to constant change and cooperation was unique to each day-care centre. Data analysis from both observation and interviews revealed “the symbols of cooperation” as a common theme, which was divided into four categories: 1) flexible interpretation of the service contract, 2) staff parties, 3) a shared break room, and 4) an open kitchen door. Catering workers and early childhood educators considered children to perceive catering workers divergent from other adults but not unfamiliar. The kitchen was considered a place that interested children but remained a somewhat unfamiliar and forbidden place for them. Results provide new insight for the perceived and observed cooperation between catering workers and early childhood educators and their perceptions about food education. Despite the potential for cooperation and food education, childrens’ relationship with catering workers was described to be distant and, therefore, provides opportunity for further studies.
Subject: Ruokakasvatus
varhaiskasvatus
ruokapalvelut
yhteistyö
symbolinen interaktionismi
Discipline: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kuusjarvi_Siiri_Pro_gradu_2020.pdf 1.236Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record