Sukupuolidiskurssit poikien ja tyttöjen PISA-tuloksia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162827
Title: Sukupuolidiskurssit poikien ja tyttöjen PISA-tuloksia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa
Author: Poikela, Teresa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162827
http://hdl.handle.net/10138/316508
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän pro gradu -tutkielman aiheena oli tarkastella sitä, miten sukupuolta tuotetaan poikien ja tyttöjen PISA-tuloksia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa. Mielipidekeskusteluissa vertailtiin poikien ja tyttöjen eroja PISA-tuloksissa ja tähän vertailuun perustuen tehtiin erilaisia johtopäätöksiä poikien ja tyttöjen eroavaisuuksista suhteessa koulunkäyntiin. Sukupuoli on ymmärretty tässä tutkimuksessa sosiaalisesti, kontekstuaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana. Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Minkälaisia sukupuolidiskursseja rakennetaan PISA-tuloksia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa? 2) Miten nämä diskurssit määrittävät sukupuolta? Sosiaalinen konstruktionismi, diskurssianalyyttinen lähestymistapa sekä feministisen teorian kriittinen näkökulma sukupuoleen ohjasivat tutkimusaineiston analyysia. Tutkimuksen aineistona olivat Aamulehden ja Helsingin Sanomien PISA-aiheiset, poikien ja tyttöjen PISA-tuloksia, koulumenestystä ja koulunkäyntiä käsittelevät mielipidekirjotukset vuosilta 2010-2017. Tutkimusaineistosta muodostettiin yhdeksän (9) sukupuolidiskurssia. Diskurssit nimettiin seuraavasti: Huolidiskurssi, poikien heikentynyt osaaminen -diskurssi, uhkakuvien tulevaisuus -diskurssi, sukupuolten kamppailu koulussa -diskurssi, sukupuolisen samastumisen mahdollisuuden tarve -diskurssi, menestyjät ja koulutuksen lempilapset -diskurssi, etäällä koulusta -diskurssi, sallittu poikuus -diskurssi ja sukupuolittuneet käytännöt ja rakenteet -diskurssi. Keskusteluissa painottui keskeisenä puhetapana huoli pojista. Sukupuolten vastakkaisuuden ja erilaisuuden rakentaminen sekä ylläpitäminen olivat keskustelun keskeinen sukupuolen tuottamisen tapa. Sukupuoli määrittyi keskustelussa dikotomisena ja hierarkkisena sekä poika- ja tyttöryhmien sisäisen yhtenäisyyden ja täten ryhmien välisen erilaisuuden kehystämänä. Suhteessa koulunkäyntiin pojat kuvattiin etäisiksi, kiinnostumattomiksi ja koulua arvostamattomiksi. Keskustelussa painotettiin, että pedagogiikkaa tulisi muuttaa vastaamaan paremmin poikien tarpeita. Tytöt kuvattiin puolestaan menestyvinä, ja myönteisesti koulutukseen suhtautuvina. Sukupuolinäkökulman lisäksi poikien ja tyttöjen koulumenestyksestä ja koulunkäynnistä keskusteltaessa olisi kannattavaa huomioida myös muiden, sukupuoleen kietoutuvien, tekijöiden, kuten maahanmuuttajataustan ja yhteiskuntaluokan merkitys koulumenestykselle ja koulunkäynnille.The subject for this Master’s thesis is to study how gender is produced in opinion pieces that deal with PISA results for boys and girls. The opinion pieces compared PISA results for boys and girls and from these comparisons various conclusions were drawn on differences between girls and boys in relation to schooling. In this thesis, gender is understood as socially, contextually and culturally constructive. The following research questions were set: 1) What kind of gender discourses are being produced in opinion pieces that deal with PISA results? 2) How do these discourses define gender? Social constructionism, discourse analysis and feminist theory’s critical perspective towards gender guided the analysis of the research material. The research materials used were the opinion pieces which dealt with girls’ and boys’ PISA results, school achievements and schooling, published in Aamulehti and Helsingin Sanomat between 2010-2017. From the research material nine (9) gender discourses were formed. The discourses were named as: worry discourse, boys’ impaired proficiency discourse, threatening future discourse, gender struggle in school discourse, need for gender identification opportunities discourse, the achievers and school favourites discourse, far from school discourse, permitted boyhood discourse, and gendered practises and frameworks discourse. Worry for the boys was central in discussions. Constructing and maintaining polarity and differentiation was a central way of producing gender. Gender was defined as dichotomic, hierarchic and framed by internal unity and, thus, by divergence between the girl and boy groups. In relation to schooling, boys were described as distant, uninterested and unappreciative. It was emphasised in the discussion that pedagogy should be changed to better fit boys’ needs. Girls, on the other hand, were described as successful and having a positive attitude towards their education. In addition to the gender perspective in regard to discussing school achievements and schooling of boys and girls, it would be beneficial to pay attention to other gender-related factors, such as immigrant background and social class, and their importance to school achievements and schooling.
Subject: sukupuoli
koulunkäynti
koulumenestys
PISA
diskurssianalyysi
sosiaalinen konstruktionismi
feministinen teoria
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Poikela_Teresa_Pro gradu tutkielma_2020.pdf 808.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record