Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia positiivisen pedagogiikan toimintakulttuurista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162829
Title: Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia positiivisen pedagogiikan toimintakulttuurista
Author: Rytkönen, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162829
http://hdl.handle.net/10138/316526
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitetään positiivisen pedagogiikan soveltamista yhdessä suomalaisessa päiväkodissa. Lisäksi selvitetään kyseisen päiväkodin kasvattajien näkemyksiä positiivisesta pedagogiikasta. Koska positiivinen pedagogiikka on melko uusi suuntaus kasvatusmaailmassa, ei sitä olla keretty tutkia vielä paljoa. Yleinen katsaus tästä toimintakulttuurista onkin paikallaan. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on päästä pois ongelmakeskeisestä ajattelusta ja suunnata kohti vahvuuksien löytämistä (Seligman, Erns, Gillham, Reivich & Linkins, 2009, s. 294). Menetelmät. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytetään yhden päiväkodin kuuden kasvattajan kanssa käytyjä haastatteluita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kuvasi positiivista pedagogiikkaa myönteisesti ja kritiikkiä sitä kohtaan ei juuri löydetty. Isoin kritiikin aihe, joka nousi esille, oli muiden alalla työskentelevien tietämättömyys ja täten hieman negatiivinen suhtautuminen positiiviseen pedagogiikkaan. Kaikki haastatellut varhaiskasvattajat kuvailivat positiivisen pedagogiikan toimintakulttuuria hyvin samankaltaisesti ja vastauksista huomattiin, että yksikössä on tehty kovasti töitä asian parissa. Varhaiskasvattajien ajatukset positiivisesta pedagogiikasta ja sen toteuttamisesta olivat hyvin samankaltaisia. Haastatteluissa nousi vahvasti esille myös positiivisen pedagogiikan edut työyhteisössä ja henkilökunnan omassa kehittymisessä. Positiivisen pedagogiikan soveltaminen arjessa näkyi yksikössä kaikessa aina vuosisuunnitelmasta lähtien. Positiivinen pedagogiikka oli kaiken toiminnan pohjalla ja seurasi mukana niin kasvattajien vuorovaikutuksessa lasten kuin heidän huoltajiensa kanssa. Vahvuuskieli, joka kuuluu vahvasti osaksi positiivista pedagogiikkaa, nousi useaan otteeseen esille haastatteluiden aikana. Vahvuuskielen aktiivinen käyttäminen arjessa näkyi auttavan lapsia hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja oppimaan vahvuuskielen käyttöä omassa puheessaan lasten keskinäisissä suhteissa.Goals. This study investigates the application of positive pedagogy in one Finnish kindergarten. In addition, it finds out early childhood educator’s views on positive pedagogy in that particular kindergarten. Since positive pedagogy is a relatively new orientation in the world of education, it has not yet been studied much. Thus, a general overview of this operating culture is in place. The objective of positive pedagogy is to move away from problem-oriented thinking and move towards discovering strengths (Seligman, Erns, Gillham, Reivich & Linkins, 2009, s. 294). Methods. Interviews with six educators from the same kindergarten were collected for this qualitative study. The material was analysed with data-driven content analysis. Results and conclusions. The early childhood educators described positive pedagogy favourably and with very little criticism. The main criticism that came up was the lack of knowledge of positive pedagogy and resulting slightly negative attitude towards it from other educators working in the field. All the early childhood educators who were interviewed described the operating culture of positive pedagogy in a very similar way and the responses showed that the unit has worked hard on the issue. The impressions of early childhood educators about what positive pedagogy entails were remarkably alike and the descriptions of how to implement positive pedagogy were very similar. The benefits of positive pedagogy in the work community and in the staff's own development were also strongly highlighted in the interviews. The application of positive pedagogy in the unit was reflected in everything starting from the year plan. Positive pedagogy was at the heart of all activities and featured in the educator’s interactions with both the children and their guardians. The language of strength, which is an integral part of positive pedagogy, came up on several occasions during the interviews. The active use of the language of strength in everyday life seemed to help the children to perceive strengths and even to learn the use of the language of strength in their own speech while communicating with other children.
Subject: Positiivinen pedagogiikka
positiivinen psykologia
varhaiskasvatus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record