Käsityksiä käsityön tutkimussisällöistä ja -valinnoista käsityötieteen väitöstutkimuksissa

Abstract

Tässä laadullisessa ja aineistolähtöisessä, fenomenografisessa tutkielmassa tutkitaan käsityötieteen sisältöjä. Aineistona toimivat käsityötieteen väitöstutkimukset. Tarkoitus on tavoittaa aineiston kautta erilaisia tapoja käsittää tarkastelun kohteena olevaa ilmiötä, käsityötiedettä, ja luoda aineistosta harkittujen tutkimusrajausten avulla kategorioita, jotka kertovat käsityön tutkimussisällöistä. Tavoitteena oli muodostaa tutkimusanalyysin avulla tulosavaruus, joka vastaa aineistolle esitettyyn tutkimuskysymykseen: miten käsitykset käsityötieteen tutkimussisällöistä ilmenevät käsityötieteen väitöstutkimuksissa?

Tutkimusotteena ja -menetelmänä oli fenomenografia, jonka avulla tutkitaan sitä, miten tarkastelun kohteena oleva ilmiö voidaan käsittää. Ilmiön tutkimista pohjustava tutkielman teoriaosuus käsitteli tieteenalan tutkimusta sekä käsityötiedettä ilmiönä. Aineisto valittiin tarkoituksenmukaisesti. Se koostui kaikista vuoden 2019 loppuun mennessä julkaistuista käsityötieteen väitöstutkimuksista vuosilta 1994-2019 (N=27). Analyysi kohdistuu väitöstutkijoiden käsityksiin käsityötieteen tutkimussisällöistä. Aineisto koodattiin ja analysoitiin fenomenografian, NCT-metodin ja ATLAS.ti-ohjelman avulla.

Analyysin tuloksena muodostettiin kuvauskategorioista koostuva tulosavaruus. Tutkimus osoitti, että käsityötieteen väitöstutkimusten tutkimussisältöjä voidaan tulkita viiden eri kuvauskategorian kautta. Ne ovat: käsillä tekijä, käsityön rooli, kokonainen käsityö, käsityön konteksti sekä käsityötieteen tutkimiseen liittyvät valinnat. Neljä ensimmäisenä mainittua kuvauskategoriaa sijoittuvat samaan fenomenografian horisontaaliseen tasoon. Viides kategoria on merkitykseltään laajempi ja asettuu vertikaalisessa suhteessa muihin kuvauskategorioihin. Kuvauskategorioista muodostuva tulosavaruus kertoo käsityötieteen tutkimussisällöistä ja -valinnoista. Tutkimuksen pohdintaosuudessa tarkastellaan muodostetun tutkimusavaruuden ja kuvauskategorioiden sijoittumista käsityötieteen teoriaan. Tutkimuksen tuloksiin voidaan myös lukea analyysin perusteella syntyneet jatkotutkimusaiheet.

The aim of this research is to reveal elements of contents and choices made in craft science doctoral dissertations. Total 27 dissertations have been published between 1994-2019 during the nearly 40-year history of craft science. The research theory focuses on the phenomenon itself revealing how and when the branch of science was founded and what it was based on. Theory section continues by introducing the central craft science models and theories focusing on those that are essential for the creation and objective of this thesis.

The main question leading the research was: how the conceptions on craft science research content appear in craft science doctoral dissertations? The research is qualitative and inductive as it is based on analysing documents. It investigates conceptions on craft science through the dissertations. The research strategy and method is phenomenography, used also in the analysis of the data. Computerized coding was executed with ATLAS.ti coding programme and fulfilled with the help of NCT analysis model. The focus is on the dissertation abstracts. They sum up the most important information the craft scientists have chosen to share and reveal about their researches. The research aims to form an outcome space that summarises and offers an informative visual presentation of the data collected, coded and contemplated.

The result of the analysis is a selection of categories of description that form an outcome space, which is common for phenomenographic research. The categories of description are: craft maker, role of craft, holistic craft, craft context and choices considering craft science researches. The outcome of the analysis is compared to craft science theories introduced in the theory section. Research findings also include a number of additional research suggestions and ideas.