Adessiivin käyttö tunnekausatiivilauseen kokijan sijana

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan adessiivin käyttöä tunnekausatiivilauseen kokijan sijana. Tarkastelu kohdistuu sekä tunteita että tuntemuksia ilmaseviin tunnekausatiiviverbeihin. Adessiivimuotoisesta kokijasta käytetään tutkielmassa nimitystä adessiivikokija.

Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimii kognitiivinen kielitiede. Sen näkemys kaikkien kielenainesten osallisuudesta merkityksen rakentajina toimii lähtökohtana adessiivimuotoisen kokijan syntaktis-semanttiselle tarkastelulle. Tutkielman välineinä hyödynnetään kognitiivisen kieliopin sekä kieliopillisen tutkimuksen käsitteitä, kuten semanttisia rooleja ja aktiivisen vyöhykkeen käsitettä. Adessiivimuotoisen kokijan käyttö on laaja-alaisinta suomen pohjoisilla murrealueilla, mikä kytkee tutkielman myös murresyntaksin tutkimusperinteeseen. Adessiivimuotoista kokijaa tarkastellaan Suomi24-keskustelualustalta kerätyssä korpuksessa. Esiintymistä ja esiintymismääriä tarkasteltaessa huomio kohdistuu adessiivikokijan esiintymiin koko korpuksessa. Lähempää tarkastelua varten korpuksesta on rajattu pienempi 450 virkkeen aineisto.

Tutkielman analyysi jakautuu kvantitatiiviseen ja semanttis-syntaktiseen analyysiin. Kvantitatiivisessa analyysissa selviää, että adessiivi on huomattavasti yleisempi tuntemusta kuin tunnetta kuvaavien kausatiiviverbien kokijan sijana. Syntaktis-semanttinen analyysi paljastaa, että adessiivimuotoista kokijaa käytetään hyvin laaja-alaisesti. Se voi esiintyä kaikkien persoonien ja kaikkien tempusten yhteydessä. Persoonapronominien lisäksi kokija voi olla nominilauseke tai muu pronomini. Tempuksista yleisin on preesens ja persoonista yleisin on yksikön ensimmäinen persoona. Lisäksi havaitaan, että adessiivimuotoisen kokijan yhteydessä esiintyy partitiivimuotoista kohdeobjektia. Vastaava ei ole mahdollista yleiskielen tunnekausatiivilauseessa, jossa partitiivi merkitsee kokijaa.

Analyysissa kiinnitetään huomiota myös aineistosta esiin nousseeseen mahdollisuuteen ilmipanna kokijasta tuntemuksen tai tunteen tarkempi ala, jotamerkitään useimmiten partitiivilla. Yleiskielessä tunnekausatiivilauseen kokijaa merkitään tyypillisesti partitiivilla, jolloin sekä kokemuksen alaa että kokijaa ei voida välttämättä ilmaista samassa lauseessa. Adessiivimuotoisen kokijan yhteydessä se tulee mahdolliseksi. Kokemuksen alan ilmipaneminen on selkeästi yleisempää tuntemusta kuin tunnetta ilmaisevien tunnekausatiivien yhteydessä.

Kokijan adessiivi ilmaisee datiivista merkitystä. Tämä tutkimus tuokin uuden näkökulman ulkopaikallissijojen datiiviisuutta koskevaan tutkimukseen. Adessiivin funktion on havaittu muuttuneen lähisukukielissä datiiviseen suuntaan. Tämän tutkielman aihe nostaa esiin uuden näkökulman adessiivin funktion mahdolliseen muuttumiseen suomen kielen osalta.