Keittiömestarin roolin rakentuminen direktiiveillä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223401
Title: Keittiömestarin roolin rakentuminen direktiiveillä
Author: Vuorio, Maija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223401
http://hdl.handle.net/10138/316881
Thesis level: master's thesis
Degree program: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma
Master's Programme in Finnish and Finno-Ugrian Languages and Cultures
Magisterprogrammet i finska och finskugriska språk och kulturer
Specialisation: Suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan keittiömestarin roolin rakentumista direktiivien avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat keittiön vuorovaikutustilanteet, jotka rakentuvat keittiötyöntekijöiden ja keittiömestarin välillä. Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä ja analysoida keittiömestarin direktiivejä, ja pohtia niiden funktiota ja paikkaa keskustelussa. Tutkimusaineisto on kerätty erään pääkaupunkiseudun ravintolan keittiöstä. Videomateriaalia on yhden työpäivän verran. Työympäristö on kiireinen ja hektinen, ja lisäksi keittiö on kooltaan erittäin pieni. Tutkimuksessa pohditaan työn luonteen vaikutusta keittiömestarin direktiiveihin. Lisäksi tutkimuksessa on pyritty selvittämään osallistumiskehikon vaikutusta keittiömestarin käyttämiin direktiiveihin. Analyysissa ilmenee monentyyppistä direktiivisyyttä. Yleisin direktiivityyppi on imperatiivimuotoinen direktiivi. Se näyttäytyy luontevalta direktiivityypiltä hektisessä työympäristössä. Toiseksi yleisin direktiivityyppi tutkimusaineistossa on nesessiivinen modaaliverbi tarvita. Tarvita-verbin käyttö näyttää ilmenevän tilanteissa, joissa keittiömestari vetoaa jonkin ulkopuoliseen tarpeeseen, useimmiten asiakkaaseen. Kolmanneksi yleisin direktiivityyppi on väitelauseenmuotoinen direktiivi. Väitelauseenmuotoista direktiiviä esiintyy keskusteluissa, joissa osallistumiskehikkoon kuuluu useita osallistujia. Väitelauseenmuotoisten direktiivien yhteydessä esiintyy lisäksi nimellä puhuttelemista. Lopuksi analyysissa tarkastellaan sitten-partikkelin direktiivisyyttä sekä kieliopillissijaista substantiivilauseketta direktiivinä. Aineistossa partikkeli sitten ei esiinny yksin, vaan sen funktiona näyttää olevan kuulijan huomion herättäminen siihen, että ohjeita on mahdollisesti tulossa. Lisäksi sitten-partikkeli näyttää mahdollistavan vapaamuotoisesta keskustelusta siirtymisen institutionaaliseen keskusteluun. Kieliopillissijainen substantiivilauseke näyttäytyy aineistossa monitulkintaisena. Sen direktiivisyys on tulkittavissa kontekstista.
Subject: keskusteluanalyysi
vuorovaikutus
direktiivisyys
institutionaalinen vuorovaikutus
keittiökeskustelu
monenkeskinen keskustelu


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Vuorio_Maija_tutkielma_2020.pdf 888.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record