Kauppalain mukaisen taloudellisen liikavaikeuden arviointi liikesopimussuhteessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006303525
Title: Kauppalain mukaisen taloudellisen liikavaikeuden arviointi liikesopimussuhteessa
Author: Hytinantti, Hertta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006303525
http://hdl.handle.net/10138/317130
Thesis level: master's thesis
Abstract: Taloudellinen liikavaikeus tarkoittaa kauppalain (KL) 23.1 §:n mukaista tilannetta, jossa myyjällä on oikeus olla täyttämättä sopimusta, koska ”sopimuksen täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna ostajalle siitä koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen”. Taloudellisen liikavaikeuden määritelmä on avoin ja jättää tilaa monenlaisten tapauskohtaisten seikkojen huomioimiselle. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä eri seikkoja tarkastelemalla voidaan arvioida, onko kyseessä KL 23.1 §:n mukainen taloudellinen liikavaikeus. Tutkielmassa tapauskohtaisesti tarkasteltavia seikkoja arvioidaan ja systematisoidaan lainopin metodilla. Lainopillista argumentaatiota tuetaan oikeustaloustieteellisellä argumentaatiolla kauppalain tavoitteiden ja liikesopimusten liiketaloudellisten lähtökohtien vuoksi. Sääntö taloudellisesta liikavaikeudesta pohjautuu kauppalakia edeltävään oikeuskirjallisuuteen ja -käytäntöön. Kauppalain aikaisessa oikeuskirjallisuudessa tai -käytännössä ei sen sijaan ole muodostunut selkeää linjaa KL 23.1 §:n tulkinnasta. Liikavaikeussääntöä koskevan aineiston oikeuslähdearvon selvittämiseksi tutkielmassa tarkastellaan liikavaikeusopin kehittymistä sekä KL 23.1 §:n lainsäädännöllistä taustaa. KL 23.1 §:n tausta osoittaa liikavaikeussäännön kehittyneen kansainvälisessä kontekstissa, jossa KL 23.1 §:ää on tarkoituksenmukaista tarkastella. Kansainvälisissä yhteyksissä taloudellista liikavaikeutta vastaavana pidetään hardship-käsitettä, jota on tulkittu muun muassa YK:n yleissopimukseen (Yleissopimus kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista 11.4.1980) perustuvassa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa sekä kansainvälisissä sopimusoikeudellisissa periaatekokoelmissa, joista tutkielman kannalta tärkeimmiksi nostetaan UPICC (UNIDROIT Principles of International Commercial Contracts), PECL (Principles of European contract law) ja DCFR (Draft Common Frame of Reference: Principles, Definitions and Model Rules of European Private Law). Periaatekokoelmat ovat erityisen kiinnostavia siksi, että niissä on nimenomaisesti määritelty hardshipin edellytykset. Tutkielmassa taloudellisen liikavaikeuden olemassaoloa arvioitaessa tarkasteltavat seikat on ryhmitelty lukuihin sellaisten kysymysten mukaan, joiden muodostamalla kokonaisuudella voidaan arvioida in casu taloudellisen liikavaikeuden olemassaoloa. Tutkielmassa todetaan KL 23.1 §:n mukaisen luontoissuoritusvelvollisuudesta vapautumisen tulevan kyseeseen poikkeuksellisesti ja säännöksen soveltamisen lopputuloksen olevan siinä määrin ennakoimattomissa, että olosuhdemuutoksiin olisi hyvä varautua liikesopimuksissa olosuhdemuutoksia koskevilla sopimusehdoilla.
Subject: taloudellinen liikavaikeus
hardship
kauppalaki
Discipline: Velvoiteoikeus
Obligation law
Obligationsrätt


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record