Always a Step Behind? : Educational and Employment Transitions among Children in Out-of-home Care

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6396-7
Title: Always a Step Behind? : Educational and Employment Transitions among Children in Out-of-home Care
Author: Kääriälä, Antti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Philosophy, Arts and Society
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-08-20
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6396-7
http://hdl.handle.net/10138/317968
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: SUMMARY Children placed in out-of-home care due to child protection (from here on ‘children in care’) are at an increased risk of encountering various adversities in their adulthood in comparison with the general population. These include low level of education and unemployment. The aim of this thesis is to increase the understanding of the situation of children in care when they are young adults in Finland and the other Nordic countries. The study focuses on school performance, educational attainment and employment among children in care. The dissertation contains four empirical quantitative sub-studies. The first of these is a systematic literature review of the situation of children in care as young adults in the Nordic countries. The three other sub-studies use existing nationwide register-based birth cohort data: one exploits data from Finland, Sweden and Denmark, and two use data from Finland only. These three sub-studies compare the educational attainment of children in care in these three countries, explore education and employment trajectories in early adulthood in Finland, and examine the extent to which the incidence of psychiatric and neurodevelopmental disorders diagnosed in specialized health care contribute to the poor school performance of Finnish children in care. As this thesis is based on secondary register data, it does not examine the lived experience of children in care or their own interpretations of their situation; thus meaning that the findings should not be interpreted as representing their views. The systematic review identified twenty quantitative studies from the Nordic countries. All of these studies showed that, across the Nordic states, children in care are more likely to face different risks and hardships as young adults than the general population. Comparing the results of the countries was challenging, however, because the studies differed in design and various parameters. To facilitate comparison, the second sub-study used a comparative design and investigated the risk of early school-leaving among children in care in Finland, Sweden and Denmark. The risks of uncompleted secondary education were roughly equal in Finland and Sweden. In Denmark, the risk was slightly higher. In all three countries, those entering care as adolescents were at the highest risk of not completing secondary-level education. The third and fourth sub-studies were based on Finnish birth cohort data. The first of these, the sub-study on education and employment trajectories, showed that 38% of children in care entered the trajectories on which individuals typically progress from studies to working life. Of the general population never having been in care, 74% were on similar trajectories. Children in care, especially boys, were more likely to enter trajectories on which periods of income support and unemployment followed each other for most of their early adulthood. In addition, in comparison with the general population, children in care, almost exclusively girls, entered trajectories that involved having children and parenting early in the transition. The fourth study showed that diagnosed psychiatric and neurodevelopmental disorders contribute to poor school performance among children in care. However, those placed as adolescents in particular had significantly poorer school performance than the general population, even after controlling for parental background and diagnosed disorders. The results underline how the challenges of improving the inclusion of children in care are rather similar across the Nordic countries. Above all, the difficulties in educational and employment transitions among children in care are more frequent and more likely to be persistent than among the general population. These risks should be addressed more effectively, not only in preventive work and while in care, but also in child welfare’s after-care services. The policy and the services provided for those placed in care during adolescence require specific attention. The results also indicate that diagnosed psychiatric and neurodevelopmental disorders are a risk factor for the educational disadvantage of children in care, suggesting that targeting these disorders may be a viable path for promoting the educational outcomes of these young people.TIIVISTELMÄ Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla on muihin lapsiin verrattuna suurempi riski kohdata erilaisia vastoinkäymisiä aikuisuudessaan. Näihin lukeutuvat matala koulutus ja työttömyys. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tilanteesta nuorina aikuisina Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tutkimus keskittyy sijoitettuna olleiden lasten koulumenestykseen, saavutettuun koulutustasoon sekä työllistymiseen. Väitöskirja sisältää neljä eri aineistoihin perustuvaa määrällistä tutkimusta. Ensimmäinen näistä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan, miten kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset pärjäävät nuorina aikuisina Pohjoismaissa. Kolmessa muussa tutkimuksessa käytetään olemassa olevia kansallisiin rekisteritietoihin pohjautuvia syntymäkohorttiaineistoja: yhdessä tutkimuksista käytetään aineistoja Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta, ja kaksi muuta perustuvat suomalaisiin aineistoihin. Näissä kolmessa tutkimuksessa vertaillaan sijoitettuna olleiden lasten koulutustasoa maittain, tarkastellaan heidän varhaisen aikuisuuden koulutus- ja työelämäpolkuja Suomessa sekä selvitetään, missä määrin mielenterveyden ja neurologisten häiriöiden esiintyvyys selittää sijoitettuna olleiden suomalaisten lasten heikompaa koulumenestystä. Koska tutkimus perustuu olemassa oleviin rekisteriaineistoihin, siinä ei tarkastella sijoitettujen lasten omakohtaisia kokemuksia ja tulkintoja omasta tilanteestaan. Tuloksia tulkitessa tuleekin muistaa, että ne eivät kuvaa lasten omia näkemyksiä. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa löytyi 20 pohjoismaista määrällistä tutkimusta. Nämä kaikki osoittivat sijoitettujen lasten kohtaavan nuorina aikuisina muita todennäköisemmin hyvinvointia haastavia riskejä ja vastoinkäymisiä. Maiden välisten tulosten vertailu oli kuitenkin hankalaa, koska tutkimukset poikkesivat toisistaan toteutustavoiltaan. Siksi väitöskirjan toisessa tutkimuksessa rakennettiin vertailukelpoinen tutkimusasetelma ja tarkasteltiin sijoitettujen lasten riskiä jäädä vaille toisen asteen koulutusta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Matalan koulutustason riskit olivat likimain yhtä suuret Suomessa ja Ruotsissa. Tanskassa riski oli hieman suurempi. Kaikissa kolmessa maassa nuorilla, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäistä kertaa teini-ikäisinä, oli suurimmat riskit jäädä vaille toisen asteen tutkintoa. Kolmas ja neljäs tutkimus perustuivat Suomessa syntyneiden lasten kohorttiaineistoihin. Koulutus- ja työelämäpolkujen tarkastelussa osoittautui, että sijoitetuista lapsista noin 38 prosenttia oli nuorina aikuisina poluilla, joilla tavallisesti ensin opiskeltiin ja sen jälkeen siirryttiin työelämään. Muista kuin sijoitetuista lapsista vastaavilla poluilla oli 74 prosenttia. Sijoitetuista lapsista erityisesti pojat olivat muita lapsia todennäköisemmin poluilla, joilla esiintyi vuorotellen toimeentulotuki- ja työttömyysjaksoja suurimman osan varhaisaikuisuutta. Sijoitetut tytöt puolestaan olivat todennäköisemmin poluilla, joilla lastensaanti ja hoitaminen olivat pääasiallista toimintaa jo noin kahdenkymmenen vuoden iästä alkaen. Neljännen tutkimuksen mukaan diagnosoidut psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt selittävät osittain sijoitettuna olleiden lasten heikompaa koulumenestystä. Erityisesti teini-ikäisenä sijoitettujen nuorten koulumenestys jäi perhetaustan ja diagnosoitujen häiriöiden huomioimisen jälkeenkin keskimäärin selvästi heikommaksi kuin muilla nuorilla. Tulokset korostavat, että haasteet kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osallisuuden parantamisessa ovat varsin samanlaisia kaikissa Pohjoismaissa. Keskeinen tulos on, että heidän vaikeutensa opintoihin ja työelämään kiinnittymisessä ovat yleisempiä ja todennäköisemmin pitkäkestoisia kuin muilla lapsilla. Tämä tulisi huomioida nykyistä paremmin paitsi ennaltaehkäisevässä työssä ja sijoituksen aikana myös lastensuojelun jälkihuollon palveluissa. Erityisesti teini-ikäisenä sijoitetuille nuorille tarjottavien tukitoimien tulisi olla nykyistä vaikuttavampia. Tulosten mukaan diagnosoidut psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt ovat riskitekijä sijoitettujen lasten heikolle koulumenestykselle. Näiden häiriöiden onnistunut hoito saattaa olla yksi keino parantaa sijoitettujen lasten kouluttautumisen edellytyksiä.
Subject: yhteiskuntapolitiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record