Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja : Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6364-6
Title: Piipareita, klarinetinpuhaltajia ja musikantteja : Sotilassoittajat Suomessa Ruotsin ajan lopulla
Author: Laitinen, Kari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-11
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6364-6
http://hdl.handle.net/10138/318161
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study examines military music activities in Finland during the last decades of Swedish rule (1770-1809), and the effect of these activities on Finland’s music life in general. The research topic is examined through military musicians of the six infantry regiments based on the allotment system. The research field thus covers the entire Finnish area of the Swedish realm. The research has two main research questions. The first question investigates the background and history of music activities at Finnish regiments: why did regiments begin to establish military bands during the Gustavian era, and how was this process carried out? The second question focuses on individual military musicians: who were they, how was their training organised, and what did their work consist of? In addition, the research examines military musicians’ activities in Finland’s mainstream music life, as well as providing an overview of the instruments they used and the repertoire they performed This research can be categorised as basic research in music history, with a strong source-based approach. The extensive archival materials and existing research literature were used to find answers to the questions posed in the research. The most important research materials include the army’s official document archives and correspondence, parish registers and research literature on individual and local history. Information on individual military musicians has been compiled into a military musician register (appendix). Research results indicate that the establishing of military bands in Finland was systematic and wide-ranging, and it was modelled on European examples. These activities, however, were not organised by the state but relied instead on the activeness of regiments and officers, who were also largely responsible for funding their military bands. The regiments covered in this study had approximately three hundred serving military musicians between 1770 and 1809, most of whom came from the local area. In addition, a number of European professional musicians, who had arrived in Finland via Stockholm, were employed to train military musicians. Likewise, the instruments and repertoire were largely imported from abroad. Even though the training of military musicians in the last decades of Swedish rule was modest and individual players’ skills remained intermediate, Finnish regiment players had a role in participating in their local music communities in a range of ways.Tutkimus käsittelee Suomen Ruotsin ajan lopun (1770–1809) sotilasmusiikkitoimintaa ja sen vaikutusta Suomen musiikkielämään. Aihetta tarkastellaan Suomessa toimineiden kuuden ruotujakoisen jalkaväkirykmentin sotilassoittajien kautta. Tutkimusalue käsittää käytännössä koko Suomen puoleisen osan Ruotsin valtakunnasta. Tutkimuksessa on kaksi pääkysymystä. Niistä ensimmäisessä selvitetään suomalaisten rykmenttien soittotoiminnan taustoja ja vaiheita: miksi rykmentit alkoivat perustaa sotilassoittokuntia kustavilaisena aikana ja kuinka tämä prosessi toteutettiin? Toinen pääkysymys kohdistuu yksittäisiin sotilassoittajiin: keitä he olivat, kuinka heidän koulutuksensa oli järjestetty ja minkälainen heidän työnkuvansa oli? Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sotilassoittajien toimintaa Suomen musiikkielämässä sekä luodaan katsaus heidän käyttämiinsä soittimiin ja esittämäänsä ohjelmistoon. Tutkimus on Suomen musiikin historian perustutkimusta ja sen lähestymistapa on vahvasti aineistolähtöinen. Laajan arkistoaineiston ja olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden avulla pyritään löytämään vastauksia tutkimuksessa esitettyihin kysymyksiin. Tärkeimpinä tutkimusaineistoina ovat sotaväen virallinen asiakirja-aineisto ja kirjeenvaihto, kirkonkirjat sekä henkilö- ja paikallishistoriallinen tutkimuskirjallisuus. Tiedot sotilassoittajista on koottu väitöskirjan liitteenä olevaan sotilassoittajamatrikkeliin. Saadut tutkimustulokset osoittavat, että sotilassoittokuntien perustaminen oli Suomessa systemaattista ja laaja-alaista, ja siinä noudatettiin eurooppalaisia esikuvia. Toiminta ei ollut kuitenkaan valtiojohdon organisoimaa vaan perustui rykmenttien ja upseeriston omaan aktiivisuuteen, jotka pitkälti vastasivat myös soittotoiminnan rahoittamisesta. Tutkimusjoukkoon kuuluvissa rykmenteissä palveli vuosina 1770–1809 yhteensä noin kolmesataa sotilassoittajaa, joista suurin osa oli paikallista syntyperää. Sotilassoittajien koulutuksessa käytettiin myös jonkin verran Euroopasta Tukholman kautta Suomeen tulleita ammattimuusikoita. Samoin soittokuntien soittimet ja ohjelmisto oli pääosin tuotu ulkomailta. Vaikka sotilassoittajien koulutus oli Ruotsin ajan lopulla vielä vaatimatonta eikä heidän taitonsa olleet kovin pitkälle kehittyneitä, vaikuttivat suomalaisten rykmenttien soittajat eri tavoin oman alueensa musiikinharjoitukseen.
Subject: musiikkitiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Piiparei.pdf 6.097Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record