Theology of sin and evil in Classical Pentecostalism. : Two case studies.

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6555-8
Title: Theology of sin and evil in Classical Pentecostalism. : Two case studies.
Author: Urvas, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology, Systematic theology
Doctoral Programme in Theology and Religous Studies
Fuller Theological Seminary, CA, USA.
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-10-16
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6555-8
http://hdl.handle.net/10138/319015
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study focuses on theology of sin and evil in Classical Pentecostalism. After the introduction (chapter 1) it contains three chapters. Chapter 2) is a journey through history of theology focusing on the themes of sin and evil. Additionally, it includes a summary of findings from the Classical Pentecostal sources, primarily from Global North region. Subsequently, two main sources, Amos Yong and Opoku Onyinah, are used as case studies. They are presented in chapters 3) and 4). Chapter 5) provides conclusions. These case studies are selected to exemplify voices of Pentecostalism which are not from the context of Global North, even if their academic scholarship is closely related to that cultural sphere. Furthermore, Yong and Onyinah can be regarded as innovative and important writers in Pentecostal theological academia, and, who have touched on the themes selected for this study. They do not represent a denominational theology as such, but rather their own, which reflects either their cultural background (as it is the case with Opoku Onyinah and his setting within Ghanaian Pentecostalism) or a chosen theological location (as with Amos Yong, who writes in dialogue with science and contemporary philosophy). The themes of sin and evil are limited and focused on theological anthropology in relation to hamartiology, and metaphysics and agency regarding the theology of evil. The following questions are central. First, in relation to the concept of sin: 1) the nature and characteristics of sin, 2) the Fall and the origin of sin, and 3) the sinful nature in the human constitution. Secondly, in relation to the concept of evil: 1) the nature of evil, 2) Satan, the devil and demons, and 3) relationships and interactions between evil spiritual beings and humans, including exorcism and possession. These questions are chosen because of the goal of the task to begin with but, equally because of the nature of the main sources and the conversations they offer and elaborate on. Amos Yong approaches his theology of sin and evil principally from the perspective of theological anthropology, keeping the humanity, as observed by the scientific data, as the starting point. This can be argued based on the influence of emergent anthropology, which ties the ontology of demons to the reality of humanity. The sociality of sin and its collective manifestations are central, which situates the relational view of sin as essential in the argument. However, individual sin is not neglected. Yong argues that human sinful activity is a primal and essential aspect to correctly understand the demonic realm, both on the metaphysical level and functionally. He introduces a new category, religious cosmology, which recognizes the human experience of destructive powers and the source of horror. It does not serve as an explanatory category but rather as a comparative one for a metaphysical cosmology based on human experience. It provides a frame to understand human agency within the realm of spiritual cosmology and agency. Opoku Onyinah approaches the theme of sin and theological anthropology via the concept of witchcraft due to the study he conducted as his doctoral research project. The concept of sin is tied and built securely around the elaboration of humanity, and the essence and functions of human constitution. Onyinah underlines the importance of the concept of flesh which he interprets metaphorically, instead of literally or materially. Additionally, he does not regard the diabolic figures or demonic forces as primary causes for sin and evil. However, Onyinah reflects the evil powers and their role and potential continuously within the elaboration of sin, for example, through the concept of strongholds. Central themes in general are the human fallenness, weakness of the human nature, and function of the flesh as a weakness in human temperament. Social relationships and communal aspects are vital perspective flowing from Onyinah’s cultural background, the Akan tradition and Ghanaian Pentecostalism. Therefore, Onyinah perceives sin as a destructive force destroying the community as well as a problem in individual’s life. The latter perception is rooted in the holiness tradition which is significantly present in Onyinah’s perception as the ideal of Christian life. He regards soul and flesh as responsible for sinful behaviour. Onyinah’s central goal to examine and explore the themes of Satan, demons and evil forces is to create healthier and safer interpretation of these forces for the life of his community and church. Communal perspective with a goal for healthier communities is similarly present in Yong’s thinking as a focus but also in his hermeneutical system. The central findings of this study do not construct a new Pentecostal theology, because such theology is created within the communities in their contextual settings together with academic scholars who live in close relationship with their worshipping communities. However, this study demonstrates that the interaction between communities and scholars is vital to construct healthy and living Pentecostal theology. Therefore, the central findings presented in this study, regarding the themes of sin and evil, are necessary to be acknowledged in Pentecostal communities.Tämä tutkimus keskittyy synnin ja pahan teologiaan klassisessa helluntailaisuudessa. Johdantoluvun (luku 1) ohella se sisältää kolme päälukua. Luku 2 on katsaus teologian historiaan keskittyen synnin ja pahan tematiikkaan. Tämän lisäksi luvussa 2 on yhteenveto klassisen helluntailaisuuden teologisista lähteistä kerätystä aineistosta, jotka ovat peräisin voittopuolisesti globaalin pohjoisen alueilta. Luvut 3 ja 4 esittelevät tutkimuksen kahden keskeisen lähteen, Amos Yongin ja Opoku Onyinahin, teologiaa ja sen analyysia. Luku 5 sisältää tutkimuksen yhteenvedon. Tutkimukseen valitut kaksi teologia valikoituivat analyysin kohteiksi sen vuoksi, että ne eivät ole suoranaisesti globaalin pohjoisen tyypillisimpiä klassisen helluntailaisuuden edustajia, vaikka akateemisen taustansa puolesta ne edustavat kyseessä olevaa maantieteellistä kulttuuripiiriä. Sekä Yong että Onyinah ovat innovatiivisia ja tärkeitä kirjoittajia ja ovat näin merkittäviä helluntailaisen akateemisen teologian edustajia, jotka ovat kirjoituksillaan ottaneet kantaa ja käsitelleet tutkimukselle keskeisiä teemoja. He eivät edusta varsinaisesti millekään helluntailaiselle kirkkokunnalle ominaista teologiaa, sen sijaan he ovat tuottaneet omasta kontekstistaan nousevaa ajattelua. Onyinahin tapauksessa konteksti on kulttuurillinen ja sijoittuu ghanalaiseen helluntailaisuuteen; Yongin teologian kontekstina toimii uskonnon ja tieteen välinen dialogi sekä yhdysvaltalainen modernin filosofian ja erityisesti prosessiajattelun viitekehys. Synnin ja pahan teemoja on käsitelty seuraavin rajauksin. Synnin teologia on rajattu teologisen antropologian näkökulmaan ja pahan teologia metafysiikkaan ja aineettoman pahan toimijuuskysymykseen. Tarkastelunäkökulmina ovat toimineet seuraavat alateemat: Syntiteologian osalta: 1) synnin luonne ja tunnuspiirteet 2) syntiinlankeemus ja synnin alkuperä 3) ihmisen syntinen luonto ja synnillisyyden sijoittuminen ihmisen olemuksessa. Pahan teologian osalta: 1) Pahan olemus 2) Saatana, paholainen ja demonit 3) pahojen aineettomien olentojen ja ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet, mukaan lukien eksorsismi ja demoninen possessio. Nämä tarkentavat alateemat valikoituivat sekä tutkimustehtävän että tarjolla olevien lähteiden laadun ja luonteen vuoksi. Amos Yong lähestyy synnin ja pahan teologiaa teologisen antropologian tulokulmasta niin, että tieteellinen näkökulma ihmisestä ja ihmisyydestä näyttäytyy keskeisenä. Yong käyttää emergenssiteoriaa ja emergenttistä antropologiaa demonologiansa keskeisenä viitekehyksenä, ja näin demonien ontologia tulee sidotuksi ihmisyyden todellisuuteen sekä ihmisen ja yhteisöjen toimijuuteen. Synnin sosiaalinen ulottuvuus on Yongille tärkeä, mikä sijoittaa synnillisyyden relationaalisuuden hänen argumentaationsa keskiöön. Yksilön synnillisyyden näkökulma on puolestaan keskeinen demonologisessa näkökulmassa. Yongin mukaan ihmisen synnillinen toiminta on keskeinen tekijä, joka tulee ottaa huomioon demonien ja demonisuuden oikein ymmärtämisessä, sekä metafyysisessä että toiminnallisessa ulottuvuudessa. Hän esittelee uuden käsitteen uskonnollinen kosmologia, joka avulla voi tunnistaa ja ottaa huomioon ihmisten kokemukset tuhoavista voimista, jotka toimivat esimerkiksi pelon tai kauhun lähteinä. Se ei ole ilmiöitä selittävä vaan vertailukäyttöön tarkoitettu kategoria metafyysisen kosmologian rinnalle. Uskonnollinen kosmologia tarjoaa myös viitekehyksen, jonka avulla ihmisen toimijuutta voidaan tarkastella ja ymmärtää spirituaalisen kosmologian ja toimijuuden kontekstissa. Opoku Onyinah lähestyy synnin ja teologisen antropologian teemoja oman kulttuuripiirinsä noituuskäsityksien kautta. Tämä johtuu siitä, että tutkimukseen valittu päälähde on hänen oma väitöstutkimuksensa, missä noituus oli keskeinen aihe. Synti on käsitteellisesti sidottu läheisesti ihmisyyden näkökulmaan ja ihmisen konstituution luonteeseen ja toiminnallisuuteen. Onyinah alleviivaa liha-käsitteen tärkeyttä. Hän tulkitsee ihmisen liha-käsitettä metaforisesti, kirjaimellisen tai materiaalisen tulkinnan sijaan. Hän ei katso, että demoniset voimat tai toimijat olisivat ensisijaisesti synnillisyyden alkusyitä. Tästä huolimatta Onyinahin pahan ja synnin teemojen käsittelyssä on nähtävissä näiden voimien potentiaalinen toimijuus ihmisen syntisen toiminnan taustalla. Tämä näkyy erityisesti hänen tavassaan käsitellä syntisyyden ja pahuuden linnoitusten vuorovaikutusta. Yleisesti ottaen Onyinahilla esiintyvät keskeisinä teemoina ihmisen langenneisuus, ihmisluonnon heikkous sekä lihan toimijuuden näkyminen ihmisen temperamentin heikkoutena. Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys ovat tärkeä näkökulma Onyinahin ajattelussa, minkä selittävinä tekijöinä näyttäytyvät hänen kulttuurillinen taustansa, Akan kansan traditio ja ghanalainen helluntailaisuus. Näin ollen Onyinahin teologiassa ja ajattelussa synti näyttäytyy sekä yhteisöä tuhoava voimana että yksilön ongelmana. Pyhitysliikkeen vaikutus on selkeästi nähtävissä Onyinahin tavassa käsitellä yksilön synnillisyyttä ja kristillisen elämäntavan ideaalia. Onyinahin näkemyksen mukaan sielu ja liha ovat vastuullisia ihmisen synnillisestä toiminnasta. Hän käsittelee Saatanan, demonien ja pahan voimien teemoja tavoitteenaan tuottaa terveempää ja turvallisempaa teologista tulkintaa omalle yhteisölleen ja seurakunnalleen. Yhteisöllinen näkökulma yhdistettynä terveempään yhteisöllisyyden tavoitteeseen on samoin Yongille teologinen fokus ja selkeästi läsnä hänen hermeneuttisessa työskentelyssään. Tämän tutkimuksen keskeiset tulokset eivät muodosta uutta helluntailaista teologiaa, koska sellainen teologia saa muotonsa yhteisöjen omassa kontekstuaalisessa ympäristössä; yhteistyössä akateemisten toimijoiden kanssa, jotka osallistuvat läheisesti yhteisön hengelliseen elämään. Lähdeaineisto ja sen analyysi sen sijaan osoittavat, miten akateeminen osaaminen ja vuorovaikutus teologien ja yhteisöjen välillä on välttämätöntä terveen ja elinvoimaisen helluntaiteologian muodostamisessa. Tästä syystä tämän tutkimuksen keskeiset havainnot ja huomiot synnin ja pahan teologian muodostumisprosesseista ja teologian sisällöstä tulisi ottaa vakavasti helluntailaisissa yhteisöissä.
Subject: teologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
urvas_sanna_dissertation_2020.pdf 7.247Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record