Puheterapeuttien vahvistavat ja korjaavat palautteet nimeämistehtävissä kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009164126
Title: Puheterapeuttien vahvistavat ja korjaavat palautteet nimeämistehtävissä kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuksessa
Author: Takala, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009164126
http://hdl.handle.net/10138/319401
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puheterapeuttien kolmannen vuoron palautteiden tehtäviä ja rakenteita nimeämistehtävissä lasten kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuksessa. Puheterapiassa asiakkaan kuntoutumista voidaan tukea terapiamenetelmien ja ohjauksen lisäksi myös erilaisilla terapiavuorovaikutuksen tekniikoilla, kuten palautteella. Palautteenantoa voi sisältyä useaan terapiavaiheeseen, mutta asiakkaan oppimista tukevia palautteita ovat erityisesti ne, joita terapeutit tuottavat tehtävätyöskentelyn aikana asiakkaan suoritusten jälkeen. Vaikka tutkimustietoa on jo jonkin verran yleisesti puheterapiavuorovaikutuksesta sekä palautteista aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa, tutkimustietoa palautteista lasten kuntoutuksessa on vielä vähän. Tietoja palautteenannosta tarvittaisiin puheterapeuttien vuorovaikutustoiminnan reflektoinnin sekä puheterapeuttiopiskelijoiden ja vanhempien ohjauksen tueksi, sillä tällä hetkellä puheterapeuttien tiedot palautteenannosta perustuvat lähinnä kokemukselliseen, nk. hiljaiseen tietoon. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kolmen sosiologin, Harvey Sacksin, Emanuel Schegloffin ja Gail Jeffersonin 1960-luvulla kehittämää keskustelunanalyysia. Aineistona käytettiin Tuula Tykkyläisen 1990-luvun lopussa väitöskirjatutkimustaan varten keräämiä terapiavideoita kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuksesta. Aineistosta sisällytettiin tutkimukseen kolmannen vuoron palautteita sisältävät nimeämistehtävät, minkä perusteella tutkittaviksi valikoitui aineistosta neljä puheterapeuttia ja viisi lasta (5 v 0 kk - 6 v 0 kk). Tutkittavista muodostui yhteensä viisi puheterapeutti-lapsi -paria ja aineistoa valittiin yhteensä 10 eri videolta. Palautteiden tehtäviä ja rakenteita analysoitiin aineiston nimeämissekvensseistä tehtyjen litteraattien avulla, ja aineistosta laskettiin palauterakenteiden frekvenssejä. Aineiston palautteissa terapeutit joko osoittivat lapsen tuottaman nimeämisen odotuksenmukaiseksi, ohjasivat lasta korjaamaan nimeämistä tai tuottivat itse kohdesanan. Palautteista löydettiin rakenteellisia samankaltaisuuksia sekä keinoja tukea oppimista ja vuorovaikutussuhdetta. Palautteiden jälkilaajennuksilla todettiin myös olevan tärkeä merkitys nimeämisen kuntoutuksessa palautteiden ohella. Tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa, ja ne syventävät tietoa puheterapeuttien palautteenannon piirteistä ja vaikutuksista terapiavuorovaikutuksessa. Tulokset antavat keinoja palautteenannon tarkasteluun ja käsitteellistämiseen etenkin lasten kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuksessa.The aim of this study is to examine speech-language therapists’ evaluations after the clients’ responses in naming exercises in order to unpack the actions and structures of evaluations on interaction in the speech-language therapy of children with developmental language disorder (DLD). Especially evaluations during exercises after the client’s response are significant when supporting the client’s learning, even though feedback can be included in many stages of therapy. Previous studies of speech-language therapy interaction have mostly focused on therapy interaction generally, or on feedback in adults’ speech-language therapy, but research on evaluations in children’s speech-language therapy are still very few. At the moment the speech-language therapists’ knowledge of therapy interaction and evaluative actions is mainly empirical. Detailed analysis and knowledge of feedback would benefit speech therapists’ and speech therapy students’ ability to analyse their own evaluative actions, and ability to help parents to improve their interaction skills with their child. The method used in this study was conversation analysis developed by sociologists Harvey Sacks, Emanuel Schegloff and Gail Jefferson. The data consisted of 10 videotapes of DLDs speech-language therapy, filmed by Tuula Tykkyläinen for her doctoral thesis in late 1990s. Naming tasks with third turn feedback from 10 therapy videos were included in this study. Subjects were four speech-language therapists and five children ages 5;0 - 6;0. The naming and feedback sequences were transcribed in detail, and the feedback actions and structures were analysed. The frequencies of feedback structures were counted. With feedback actions speech-language therapists either approved the child’s naming response, or in case of incorrect responses, helped the child to produce correction or produced themselves the correct naming. There were found structural similarities in the feedback turns and ways speech-language therapists facilitate learning and the interaction between the speech-language therapist and the client. The post-expansions of feedback turns were also found to be significant in the rehabilitation of naming along feedback turns. The results mainly confirm previous findings and increase the knowledge on speech-language therapists’ evaluations. The results help observation and conceptualization of evaluative actions especially in the speech-language therapy of children with DLD.
Subject: palaute
kehityksellinen kielihäiriö
keskustelunanalyysi
institutionaalinen vuorovaikutus
puheterapia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Takala_Jenni_Pro_gradu_2020.pdf 649.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record