Jumalan vai ihmisen palveluksessa? : Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkkoherrojen käsitykset pastoraalisesta johtamisesta sekä sen perusteista vuosina 2013-2015.

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7375-41-9
Title: Jumalan vai ihmisen palveluksessa? : Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkkoherrojen käsitykset pastoraalisesta johtamisesta sekä sen perusteista vuosina 2013-2015.
Author: Asikainen, Pekka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Doctoral Programme in Theology and Religous Studies
Publisher: Väylä-kirjat
Date: 2020-11-20
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7375-41-9
http://hdl.handle.net/10138/319685
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The focus of this research is centered on leadership and practices related to it. Irrespective of organization, similar dimensions of leadership are shared amongst them. The operational environment, the core mission of the organization and regional cultural differences all provide their own nuances to leadership. In the case of expert organizations, leadership is focused on professional identity. The vicar operates, based on their theological substance, to fulfil the core spiritual mission of a parish. In this qualitative case study research, leadership has been examined in the context of the Evangelical Lutheran Church of Finland and from the perspective of leadership of a local parish. The research has been conducted by interviewing 32 vicars of parishes. The results of this research have been grouped according to two larger entities. These are the views of the vicar on pastoral leadership and the vicar’s role as a pastoral leader. The deep structures of pastoral leadership have been resolved by inquiring of the interviewees’ views on priesthood, spiritual identity, the Bible and leadership. The vicars have also highlighted the changes happening in the operational environment which reflect upon pastoral leadership. One of the research results is a model of pastoral leadership entity. The model encapsulates the vicars’ understanding of pastoral leadership and the vicar’s views and role as a pastoral leader. Pastoral leadership represents the vicar’s leadership role in a local church so that the church’s core spiritual mission would be fulfilled. Comparable examples are the pedagogical leadership task of a headmaster and the medical leadership task of a medical director. The outcome of the study supports the discussion of general leadership theory. It can be used to examine leadership in expert organizations in which leadership is based on professional identity. The research results can be especially utilized in the development of leadership education in churches. At the same time, it gives individual leaders the possibility to reflect on their own leadership and deep structures related their leadership using the Pastoral Leadership Model as a basis. This model can be utilized in ecumenical interchurch discussion concerning priesthood and other elements of pastoral leadership. Feelings of loneliness arose as new research themes in the diverse leadership roles of a vicar. This research theme/topic needs further research in order to map out the burdens of a vicar’s position. Conflicts within the church and work community were found to be challenging by vicars. Prevalent structural changes within the church, as well as, differences in opinion in spiritual matters and ethical conflicts brought additional pressure to the position. In addition to this theme, the ongoing transformation in work culture in the church is a matter worth investigating. It would be interesting to expand the qualitative research study with a quantitative section investigating the views of vicars in the Finnish Lutheran church on leadership. An additional aspect to pastoral leadership would be provided by an ecumenical study in which Lutheran vicars would be joined by vicars from the Orthodox and Roman Catholic churches as well as parish leaders from the Pentecostal church in a Finnish context.Tämän tutkimuksen kärki on kohdistunut johtamiseen ja siihen liittyviin käytäntöihin. Organisaatiosta riippumatta johtamista yhdistää monet samanlaiset ulottuvuudet. Toimintaympäristö, organisaation perustehtävä ja alueelliset kulttuurierot tuovat johtamiseen oman vivahteensa. Asiantuntijaorganisaatioissa ammatilliseen identiteettiin liittyvä johtaminen on keskuksessa. Kirkkoherra toimii teologisen substanssinsa pohjalta seurakunnan hengellisen perustehtävän toteuttamiseksi. Tässä kvalitatiivisessa tapaustutkimuksessa johtamista on tarkasteltu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kontekstissa ja paikallisen seurakunnan johtamisen näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla 32 kirkkoherran virassa toimivaa henkilöä. Tutkimustuloksia on ryhmitelty kahden suuremman kokonaisuuden avulla. Nämä ovat kirkkoherran näkemykset pastoraalisesta johtamisesta sekä kirkkoherran rooli pastoraalisena johtajana. Pastoraalisen johtamisen syvärakenteita on selvitetty kysymällä haastateltavien näkemyksiä pappeudesta, hengellisestä identiteetistä, Raamatusta ja johtamisesta. Kirkkoherrat ovat myös nostaneet esille niitä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka heijastuvat pastoraaliseen johtamiseen. Yksi tutkimustuloksista on malli pastoraalisen johtamisen kokonaisuudesta. Mallissa tiivistyy kirkkoherrojen ymmärrys pastoraalisesta johtamisesta sekä heidän näkemys kirkkoherran roolista pastoraalisena johtajana. Pastoraalinen johtaminen kuvaa kirkkoherran johtamistehtävää paikallisseurakunnassa, jotta seurakunnan hengellinen perustehtävä tulisi toteutettua. Muissa organisaatioissa verrannollisia käsitteitä ovat esimerkiksi rehtorin pedagogisen johtamisen, upseerin sotilasjohtamisen tai johtavan lääkärin lääketieteellisen johtamisen tehtävä. Tutkimuksessa saatu tieto palvelee yleistä johtamisteoreettista pohdintaa. Sen kautta voidaan tarkastella johtamista asiantuntijaorganisaatioissa, joissa johtamista toteutetaan professionaalisen taustan perustalta. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää erityisesti kirkkojen johtamiskoulutusten kehittämisessä. Samalla se antaa yksittäisille johtajille mahdollisuuden reflektoida omaa johtamista ja siihen liittyviä syvärakenteita muun muassa Pastoraalisen johtamisen kokonaisuus – mallin pohjalta. Tätä mallia voidaan hyödyntää kirkkojen välisissä ekumeenisissa keskusteluissa, kun puhutaan pappeudesta ja muista pastoraaliseen johtamiseen kytkeytyvistä elementeistä. Uusina tutkimusteemoina nousi esille kirkkoherran monipuolinen johtamistehtävä, jossa koetaan yksinäisyyttä. Tämä teema kaipaisi lisätutkimusta kirkkoherran viranhoidon kuormittavuuden kartoittamiseksi. Kirkkoherrat kokivat ristiriidat seurakunnassa ja työyhteisössä vaikeina. Kirkossa vallitsevat rakennemuutokset, näkemyserot hengellisissä kysymyksissä sekä eettisissä kiistoissa toivat lisäpainetta viranhoitoon. Tämän teeman lisäksi kirkossa meneillään oleva työkulttuurin muutos on selvitettävän arvoinen asia. Kvalitatiivisen tutkimuksen laajentaminen kvantitatiivisella osiolla luterilaisten kirkkoherrojen johtamisnäkemysten selvittämiseksi olisi mielenkiintoinen. Lisäsävyä pastoraaliseen johtamiseen toisi ekumeeninen tutkimus, jossa suomalaisessa kontekstissa luterilaisten kirkkoherrojen lisäksi olisivat mukana kirkkoherrat ortodoksisesta ja roomalaiskatolisesta kirkoista sekä seurakuntajohtajat helluntaikirkosta.
Subject: teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record