Air Quality Trends in Finland, 1994-2018

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/320460
Title: Air Quality Trends in Finland, 1994-2018
Author: Anttila, Pia
Publisher: Finnish Meteorological Institute
Date: 2020-10
Belongs to series: Finnish Meteorological Institute Contributions 163
ISBN: 978-952-336-102-7
ISSN: 0782-6117
URI: http://hdl.handle.net/10138/320460
Abstract: In this thesis, long-term, multicomponent, high-resolution (time and accuracy) air quality monitoring data from about 400 sites across Finland since 1994 are integrated into a single unified and compact view to demonstrate past air quality development and to assess the reasons behind the development at the national level. This thesis demonstrates that internationally launched and nationally implemented regulatory controls have had an important role in improving air quality in Finland. The pollutants subject to long-term ambitious international abatement strategies (like SO2 and persistent organic pollutants) have decreased the most. Also, NOx emission control has been successful, but urban roadside NO2 concentrations have not decreased as expected. The increase in diesel cars (and their potentially high primary NO2 emissions) may have been one factor in slowing down the decline of concentrations. However, the development of emission reduction technologies together with the improved type approval test procedures have resulted in a reduction in the significance of primary NO2 emissions in Europe. In Finland, our relatively old car fleet and the increased import of old diesel cars cause uncertainty for future development. Due to the use of studded tyres and manifested as elevated concentrations of PM10, springtime street dust is a local air pollution problem. This thesis suggests that local abatement measures (e.g., reducing traffic, changes in the car fleet, road maintenance activities) have been moving in the right direction, and the springtime street dust levels have been reduced. Although air quality standards are not exceeded today, street dust remains a persistent flaw in our otherwise good air quality. In Finland, the ozone peak levels have been declining since 2006. Similar development has been detected in Europe and North America, and it is related to decreasing anthropogenic precursor emissions of NOx and VOCs. For Finland, high background concentrations are more problematic, and reducing them would require international and even hemispheric cooperation. The available long-term background data of PAH concentrations suggest that no widespread decrease in concentrations has occurred. This is not necessarily surprising as the major global sources are small-scale solid fuel combustion and wildfires. Efforts to reduce these emissions have been relatively limited or non-existent so far. *** Tässä väitöskirjassa on koottu yhteen Suomen ilmanlaadun mittaustiedot yli parinkymmenen vuoden ajalta ja noin 400 mittausasemalta. Aineistosta arvioidaan ilmanlaadun kehitystä ja syitä havaittuun kehitykseen kansallisella tasolla. Tämä opinnäyte osoittaa, että kansainvälisesti käynnistetyillä ja kansallisesti toteutetuilla päästöjen rajoittamistoimilla on ollut tärkeä rooli ilmanlaadun parantamisessa Suomessa. Epäpuhtaudet, joihin on kohdistunut pitkäaikaisia kunnianhimoisia kansainvälisiä päästöstrategioita (kuten SO2 ja pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt), ovat vähentyneet eniten. Myös NOx-päästöjen vähentäminen on onnistunut, mutta kaupungeissa NO2-pitoisuudet eivät ole vähentyneet odotetusti. Dieselautojen lisääntynyt määrä (ja niiden mahdollisesti korkeat suorat NO2-päästöt) on saattanut olla yksi tekijä, joka on hidastanut NO2-pitoisuuksien laskua. Päästöjen vähentämistekniikoiden ja tyyppihyväksyntämenettelyjen kehittyminen on kuitenkin vähentänyt suorien NO2-päästöjen merkitystä Euroopan tasolla. Suomessa suhteellisen vanha autokanta ja vanhojen dieselautojen lisääntynyt tuonti aiheuttavat epävarmuutta tulevaisuuden kehitykselle. Kevään katupöly, joka johtuu nastarenkaiden käytöstä ja joka ilmenee korkeina PM10-pitoisuuksina, on paikallinen ilmanlaatuongelma. Tämä opinnäyte viittaa siihen, että paikalliset vähennystoimenpiteet (esim. liikennemäärien vähentäminen, muutokset autokannassa, tienhoitotoimet) ovat olleet oikeansuuntaisia ja kevään katupölytasot ovat vähentyneet. Vaikka ilmanlaatunormeja ei tällä hetkellä ylitetä, katupöly on edelleen sitkeä ilmanlaatuhaitta muuten hyvässä ilmanlaadussamme. Suomessa otsonin huipputasot ovat laskeneet vuodesta 2006. Vastaavaa kehitystä on havaittu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja se on liitetty typen oksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen vähentämiseen. Suomessa kuitenkin korkeat taustapitoisuudet ovat ongelmallisempia, ja niiden alentaminen edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä. PAH-pitoisuuksissa ei ole tapahtunut laaja-alaista laskua. Tämä ei ole välttämättä yllättävää, koska suurimpia lähteitä maailmanlaajuisesti ovat pienpoltto ja metsä- ja maastopalot. Pyrkimykset näiden päästöjen vähentämiseksi ovat toistaiseksi olleet suhteellisen vähäisiä tai olemattomia.
Subject: Pollution
Monitoring
Data analysis


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
thesis-Pia-Anttila-web.pdf 9.327Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record