No hemmetti syödään sitte. : Miten direktiiveihin vastataan arkikeskusteluissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010274333
Title: No hemmetti syödään sitte. : Miten direktiiveihin vastataan arkikeskusteluissa
Author: Koskinen, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010274333
http://hdl.handle.net/10138/320695
Thesis level: master's thesis
Degree program: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma
Master's Programme in Finnish and Finno-Ugrian Languages and Cultures
Magisterprogrammet i finska och finskugriska språk och kulturer
Specialisation: Suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Abstract: Tutkielmassa tutkitaan direktiivien saamia vastauksia arkikeskusteluissa. Tavoitteena on selvittää, millaisia nämä responssit ovat, millaisia vastauksia tehtävältään erilaiset direktiivit saavat ja millaista suhtautumista responssit osoittavat direktiiviä kohtaan. Aineisto koostuu videoiduista arkikeskusteluista ystävien ja perheenjäsenten välillä (n. 5 tuntia), ja direktiivi–vastaus-pareja on yhteensä 68. Tutkimusmetodina ja teoreettisena taustana tutkielmassa käytetään keskustelunanalyysia. Analyysissa käy ilmi, että direktiivit saavat useammin preferoidun kuin preferoimattoman vastauksen. Preferoimattomat vastaukset jakautuvat selitettyihin vastauksiin ja ilman selitystä oleviin, vastustaviin vastauksiin. Ilman selitystä esitettyjä responsseja on selitettyjä enemmän, ja ne vastustavat direktiiviä vahvemmin kuin selitetyt vastaukset, joilla perustellaan omaa toimintaa ja joissakin tapauksissa myös myötäillään direktiiviä ennen siitä kieltäytymistä. Preferoituja vastaustyyppejä ovat dialogipartikkelit, lyhyt vastaukset ja pitkät ja selittävät vastaukset. Yleisin tapa vastata direktiiviin preferoidusti on käyttää dialogipartikkelia, jolla osoitetaan direktiivi ymmärretyksi ja hyväksytyksi, mutta ei aina lupauduta noudattamaan sitä. Lyhyillä responsseilla ilmaistaan vahvempaa sitoutumista noudattaa direktiiviä kuin dialogipartikkeleilla ja niillä vastataan myös useammin direktiiveihin, jotka edellyttävät toimimista heti. Pitkillä ja selittävillä vastauksilla osoitetaan keskustelussa, ettei lyhyt vastaus olisi ollut tilanteessa riittävä. Tutkielma näyttääkin, että selityksellä on paikkansa myös preferoiduissa vuoroissa, joilla osoitetaan myönteistä suhtautumista direktiiviin selityksestä huolimatta. Pitkä vastaus on keino sanoittaa lupausta toimia direktiivin mukaan, antaa perustelu omalle toiminnalle, sovitella, luoda humoristista ilmapiiriä ja ilmaista paheksuntaa direktiiviä kohtaan, vaikka sen mukaan toimitaan. Tutkielma osoittaa, että direktiivit saavat usein preferoidun vastauksen, mutta preferoidullakaan vastauksella ei aina lupauduta noudattamaan direktiiviä. Tämä voi implikoida sitä, että direktiiveihin liittyy ongelmallisuutta, eikä niitä oteta aina mieluusti vastaan läheisten välisessä keskustelussa. Tutkielma avaa uusia näkökulmia siitä, millaisia vastauksia direktiivit saavat ja millaista suhtautumista vastauksilla osoitetaan arkikeskusteluissa.
Subject: responssi
vastaus
direktiivi
preferenssijäsennys
keskustelunanalyysi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Koskinen_Minna_Pro gradu_2020.pdf 847.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record