Metsä on muutakin kuin puita : tarkastelussa viidesluokkalaisten metsäsuhde

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010284355
Title: Metsä on muutakin kuin puita : tarkastelussa viidesluokkalaisten metsäsuhde
Author: Pulkkinen, Mira
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010284355
http://hdl.handle.net/10138/320733
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja (kasvatustiede)
Class Teacher (education)
Klasslärare (pedagogik)
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida lasten suhdetta metsään. Suomalaisten suhde metsään on ollut vilkkaassa keskustelussa viime vuosina ja keskustelua käydään siitä, millaisia metsäsuhteita suomalaisilla on. Tutkimuksissa on osoitettu huolta lasten luontosuhteen etääntymisestä: lasten liikkumisvapaus on kaventunut, monien lasten vapaa-aika on muuttunut aikuisten ohjaamaksi sisätiloihin, ja lisäksi huolta on esitetty lasten heikosta osaamisesta kasvilajien tunnistamisessa. Tämän tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat ympäristökasvatuksessa. Suhdetta metsään tarkastelen havaitun, koetun ja jaetun ulottuvuuden kautta. Aineistona toimii helsinkiläisten viidesluokkalaisten kirjoitelmat ja piirrokset heille mieleen painuneesta metsähetkestään. Tutkimukseen osallistui 13 oppilasta. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta ja heidän huoltajiltaan pyydettiin kirjallinen lupa tutkimuksen osallistumiseen. Aineis-to analysoitiin fenomenografista analyysia mukaillen. Tutkimustulokset osoittavat, että lasten metsäsuhde on moniulotteinen. Helsinkiläisten viidesluokkalaisten kertomuksissa korostuvat metsän koetut (subjektiiviset) ja jaetut (yhteiskunnalliset ja kulttuuriset) merkitykset. Havaitun (tieteellisen) tiedon osoittaminen korostui vain joissain kertomuksissa. Metsähetket ovat usein aikuisten mahdollistamia, mutta metsässä haetaan myös itsenäistä vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Metsää kuvaillaan ja arvotetaan henkilökohtaisten merkitysten kautta. Metsää käytetään vapaa-ajan viettoon ja yhdessäoloon. Tutkimustulokset osoittavat, että ympäristökasvatuksessa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti ympäristöä koskevan tiedon ja ympäristönsuojelun osaalueisiin. Kaikkien oppilaiden metsähetkistä ei välity tietävä, läheinen ja huolehtiva suhde metsään. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää päivitettyä tutkimustietoa lasten metsäsuhteen tilasta ympäristökasvatuksen kehittämiseksi.The purpose of this study is to describe and analyze children’s relationship to the forest. Forest relationship of Finns has been a lively debate in recent years, and there is a debate about what kind of forest relationships Finns have. Studies have shown concern about the distance between children and nature – children's freedom of movement has narrowed, children's leisure time has become more adult-led indoors, and concerns have been raised about children's poor skills in identifying plant species. The theoretical starting points of this study are in environmental education. I examine the forest relationship through the observed, experienced and shared dimensions. The material of this study consist of the writings and drawings of Helsinki's fifth-graders about their memories in the forest. Thirteen students participated in the study. All participants in the study and their guardians were asked for written permission to participate in the study. The material was analyzed according to phenomenographic analysis. The research results show that the forest relationship of children is multidimensional. The stories of the fifth-graders emphasize the experienced (subjective) and shared (social and cultural) meanings of the forest. Demonstration of observed (scientific) knowledge was emphasized only in some reports. Forest memories are often made possible by adults, but also independent interaction with the environment are sought in the forest. The forest is described and valued through personal meanings. The forest is used for leisure and being together with others. The results show that environmental education deserves special attention, especially in the areas of environmental information and environmental protection. Not all students’ forest memories convey a knowledgeable, close, and caring relationship to the forest. More up-to-date research data on the state of children's forest relations are needed to develop environmental education.
Subject: metsäsuhde
luontosuhde
ympäristösuhde
ympäristökasvatus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pulkkinen_Mira_ ... aisten metsasuhde_2020.pdf 3.807Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record