Outcome of root canal treatment according to tooth-, patient-, and operator-related factors

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6815-3
Title: Outcome of root canal treatment according to tooth-, patient-, and operator-related factors
Author: Laukkanen, Erika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Oral and Maxillofacial Diseases
Doctoral Programme in Oral Sciences
Oral Healthcare, Department of Social Services and Health Care, City of Helsinki
Department of Oral and Maxillofacial Diseases, Helsinki University Hospital
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-12-16
Language: en
URI: http://hdl.handle.net/10138/321520
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6815-3
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Root canal treatment (RCT) is a common procedure in dentistry that aims to heal and prevent a root canal infection. The evidence on the outcome of RCT is primarily based on studies from controlled settings, such as teaching clinics, but little is known about the outcome in general dental practice. The aim of this study was to investigate and compare the radiographic outcome of non-surgical RCT in two distinct treatment settings and operators: RCTs by dental students in the University Dental Clinic of the City of Helsinki in 2008–2011 and by general dental practitioners (GDPs) in Health Centres of the City of Helsinki in 2010–2011. Furthermore, the study aimed to assess the impact of various factors, such as tooth type, quality of root filling, and systemic diseases on the outcome of RCT. This study is based on patient records, including digital radiographs. The first dataset consisted of 640 permanent teeth, root-canal-treated by dental students, in 504 patients. These treatments followed a strict protocol and were supervised by specialised endodontists. The second dataset was scrutinised using stratified random sampling by tooth type amongst RCTs by GDPs; the sample included equal numbers of teeth per tooth type (n = 71), resulting in 426 teeth in 426 patients. The clinical protocol for these treatments was not standardised. The periapical index (PAI) was utilised for the evaluation of success of RCT. Only the latest follow-up radiograph was included for each case. The follow-up periods were 6–71 months and 6–105 months for RCTs by dental students and GDPs, respectively. Both healthy and healing cases were considered successful. The quality of root fillings varied by type of tooth; adequate root fillings were least frequent in molars. Root fillings by dental students were more often optimal than root fillings by GDPs. The success rate of RCTs was favourable and comparable to previous studies for RCTs by dental students; 84% of cases were successful. For RCTs by GDPs, success was achieved in 67% of cases, thus less often than when performed by dental students. Success was more likely for teeth without preoperative apical periodontitis. Type of tooth influenced the outcome of RCT; success was more likely in non-molars than molars. Diabetic patients experienced poorer RCT outcomes than healthy patients, especially in teeth with apical periodontitis prior to treatment. Other systemic diseases seemed to have no impact on the outcome. In conclusion, the outcome of RCT achieved by dental students was up to par, whereas the outcome by GDPs was unsatisfactory, especially in molars. The outcome of RCT varies according to tooth-based and patient-related factors, thus the prognosis should be estimated separately for each tooth and patient. RCTs are successful when performed following guideline standards, consequently reinforcing the necessity of the continuous education of dentists, and the option of referral of more complex cases, such as molars, to endodontic specialists.Juurihoidon tulos vaihtelee Juurihoitoon päädytään tavallisimmin pitkälle edenneen hammaskarieksen takia. Juurihoidon tavoitteena on tulehdusvapaa, toimiva ja oireeton hammas. Juurihoitojen onnistumista on kansainvälisesti tutkittu eniten valvotuissa olosuhteissa tehtyinä, kuten opetusklinikoilla. Perushammaslääkäreiden tekemien juurihoitojen onnistumisesta tietoa on niukasti. Tässä tutkimuksessa perehdyttiin hammaslääketieteen opiskelijoiden ja terveyskeskushammas-lääkäreiden tekemien juurihoitojen onnistumiseen. Onnistuminen määritettiin röntgenkuvista. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida ja verrata hammaslääketieteen opiskelijoiden vuosina 2008-2011 Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikalla ja terveyskeskushammaslääkäreiden vuosina 2010-2011 Helsingin terveyskeskuksissa tekemien juurihoitojen onnistumista. Lisäksi tavoitteena oli tutkia useiden tekijöiden, kuten hammastyypin, juurentäytteen laadun ja yleisterveyden vaikutusta juurihoidon onnistumiseen. Tutkimus perustui potilasasiakirjoihin. Aineistot käsittivät 640 opiskelijoiden ja 426 terveyskeskushammaslääkäreiden juurihoitamaa hammasta. Opiskelijoiden tekemät juurihoidot noudattivat tarkasti hoitosuosituksia, ja hoitoja ohjasivat erikoishammaslääkärit. Terveyskeskushammaslääkäreiden tekemät juurihoidot olivat osa normaalia vastaanottotoimintaa. Seuranta-aika opiskelijoiden tekemille juurihoidoille oli 6-71 kuukautta ja hammaslääkäreiden 6-105 kuukautta. Juurentäytteiden laatu vaihteli hammastyypeittäin. Hyvälaatuisia juurentäytteitä oli vähiten poskihampaissa. Opiskelijoiden tekemät juurentäytteet olivat useammin hyvälaatuisia kuin hammaslääkäreiden tekemät. Opiskelijoiden tekemät juurihoidot onnistuivat hyvin (84%) ja vastaavasti kuin aiemmissa tutkimuksissa. Hammaslääkäreiden juurihoidoista onnistui 67%. Hammastyyppi vaikutti hoidon onnistumiseen; onnistuminen oli todennäköisempää muissa hampaissa kuin poskihampaissa. Diabeetikoiden juurihoidot onnistuivat harvemmin kuin muiden, erityisesti jos hampaassa oli juurenpään tulehdus ennen hoitoa. Muilla yleissairauksilla ei ollut merkitystä juurihoidon onnistumiselle. Juurihoidon tulos on hyvä, kun hoito tehdään suositusten mukaisesti. Terveyskeskushammaslääkäreiden tekemät juurihoidot, erityisesti poskihampaissa, menestyivät heikosti. Juurihoidon tulos vaihteli hammas- ja potilaskohtaisesti, joka tulisi huomioida hoitopäätöksiä tehdessä. Hammaslääkäreiden jatkuva täydennyskoulutus ja mahdollisuus lähettää vaikeampia hoitoja, kuten poskihampaiden juurihoitoja, erikoishammaslääkärin hoitoon on suositeltavaa.
Subject: hammaslääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
laukkanen_erika_dissertation_2020.pdf 1.856Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record