Assessing key drivers of human attitudes towards large carnivores in Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012094846
Title: Assessing key drivers of human attitudes towards large carnivores in Finland
Author: Heikkilä, Sofi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012094846
http://hdl.handle.net/10138/322562
Thesis level: master's thesis
Abstract: Suurpetojen suojeluun tähtäävät toimet ovat onnistuneet Euroopassa, ja nämä ennen vainotut lajit ovat alkaneet levittäytyä takaisin historiallisille levinneisyysalueilleen. Yhteiselon suurpetojen kanssa on onnistuttava, mikäli niiden suojelussa halutaan onnistua jatkossakin, sillä Euroopan erämaa-alueet eivät ole tarpeeksi suuria ihmisten ja suurpetojen erottamiseen. Ylhäältä alaspäin tapahtuvan ekosysteemisäätelyn tärkeyden ymmärtämisen jälkeen näiden petojen suojelusta on tullut elintärkeää. Suomessa kaikki neljä suurpetoa, ruskeakarhu, harmaasusi, euraasialainen ilves ja ahma, ovat vakiinnuttaneet populaationsa, mikä ei ole osalle ihmisistä helposti hyväksyttävä asia. Suurpedot uhkaavat koti- ja tuotantoeläimiä sekä aiheuttavat pelkoa niiden alueilla asuville. Susien ja metsästyskoirien välillä oleva konflikti on erityisen huomattava poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa ja susien laiton metsästys haittaakin lajin suojelua. Suurpetoihin kohdistuviin asenteisiin vaikuttaa usein henkilökohtainen tausta, kuten koulutustaso, tuntemus ekologiasta sekä asema mahdollisessa ihmisen ja luonnon välisessä konfliktissa. Asuinpaikalla voi myös olla merkitystä, sillä usein asumisen olosuhteet eroavat kaupunki-maalaisympäristön välillä. Tutkimuksen hypoteesit ovat 1) suurpetoasenteet huononevat lähestyttäessä suojelualueita, 2) suurpetoasenteet eroavat idän ja lännen välillä, ja 3) korkeampi koulutustaso lisää positiivista suhtautumista suurpetoihin. Myös ekologisen tiedon, edeltävien suurpetoihin liittyvien kokemusten, iän, sukupuolen ja konfliktiin liittyvät aseman vaikutusta selvitettiin. Tutkimus toteutettiin kyselynä hyödyntäen sekä haastatteluita että internetlomaketta kahdella suurpetojen elinalueella Suomessa, yhden alueen sijaitessa idässä ja toisen lännessä. Negatiivisesti koettujen henkilökohtaisten kokemusten ja negatiivisten mielipiteiden välillä havaittiin linkki käsiteltäessä mielipiteitä sekä suurpetoja että niiden kannanhoitoa kohtaan. Lännessä, missä suurpetoja on ollut läsnä vähemmän aikaa, oltiin todennäköisemmin tiukemman kannanhoidon puolella. Kolmannen asteen koulutus vaikutti asenteisiin positiivisesti. Suurpetoasenteisiin ei vaikuttanut etäisyys suojelualueista. Ymmärtämällä paikallisia suurpetoasenteita on mahdollista ymmärtää paremmin myös suurpetokonfliktia ja sitä kautta löytää mahdollisia ratkaisuja. Kun paikalliset on otettu luonnonsuojelutoimenpiteisiin mukaan, on niiden onnistuminen ollut todennäköisempää. Asenteiden alueellisia eroja tulisi tutkia lisää ja nämä tulokset täytyisi sisällyttää tulevaisuudessa päätöksentekoprosessiin.Conservation actions towards large carnivores have been successful in Europe, and the formerly lawfully persecuted species have started to reclaim their historical range. Coexistence with the predators is needed if their conservation should continue to succeed, as Europe does not host wilderness areas large enough to separate large carnivores from humans. As the importance of top-down regulation in ecosystems is recognized, the protection of these predators becomes essential. In Finland, all four large carnivore species, brown bear, grey wolf, Eurasian lynx and wolverine, have established populations, though their presence is not easily accepted by some. Large carnivores pose a threat to livestock and cause fear in the locals living in their territories. Wolf – hunting dog conflict is especially prominent in Finland south of reindeer husbandry area and the poaching of wolves hinders the population’s management. Attitudes towards large carnivores are often influenced by personal background, such as education level, ecological knowledge and respondent’s position in possible human – wildlife conflict. Residence can have an effect, as well, since conditions between living in urban or rural areas often differ. Hypothesis for this study are 1) attitudes towards large carnivores get worse while getting closer to protected areas, 2) attitudes towards large carnivores differ between eastern and western study areas, and 3) a higher education level increases positive attitudes towards large carnivores. The effect of ecological knowledge, prior experiences with large carnivores, age, sex and position in conflict was also explored. Study was conducted as a questionnaire, with face-to-face interviews and web survey distribution targeting two areas in Finland with large carnivore occupancy, one in the West and one in the East. A link between negatively perceived personal experiences and negative opinions towards large carnivores and their management was found. Living in the western area, where large carnivores have resided for a shorter time, predicted attitudes towards stricter management of the species. Third level education influenced attitudes positively. By understanding local attitudes towards large carnivores, it is possible to better understand the conflict between humans and predators, and so, find more likely solutions. Conservation actions where locals have been included, have been documented as successes. Regional differences in attitudes should be further studied and included in future decision making.
Subject: Human – large carnivore conflict
wolf
Canis lupus
bear
Ursus arctos
lynx
Lynx lynx
wolverine
Gulo gulo
conservation
questionnaire


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Heikkila_Sofi_MastersThesis_2020.pdf 1.309Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record