Ranta-, Kirkko- ja Koulutiet : Suomen yleisimmät kadunnimet 2020

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155112
Title: Ranta-, Kirkko- ja Koulutiet : Suomen yleisimmät kadunnimet 2020
Author: Outinen, Merja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155112
http://hdl.handle.net/10138/323022
Thesis level: master's thesis
Discipline: suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Abstract: Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat Suomen yleisimmät kadunnimet ja millaisten nimeämisperusteiden mukaan niitä on annettu. Tutkielmassa myös selvitetään syitä näiden ns. kärkinimien suosioon ja miten kärkinimilistat ovat muuttuneet. Lisäksi pohdin, mitä seurauksia samojen nimien toistumisesta paikkakunnalta toiselle on ja kuinka samanimisyydestä aiheutuvilta ongelmilta voitaisiin välttyä tulevaisuudessa. Tutkielman aineistona on Postilta saadut yleisimpien kadunnimien listaukset vuosilta 2003 ja 2012 ja Ylen aihetta käsittelevä artikkeli vuodelta 2019. Nimien lukumäärät on tarkistettu Maanmittauslaitoksen internetsivuilla olevan karttahaun avulla. Nimeämisperusteiden selvittelyssä ovat apuna paitsi karttahaut, myös useat tietyn suomalaisen kaupungin nimistöön keskittyvät julkaisut tai gradut. Karttahaun avulla lokakuussa 2020 tehdyn tarkistuslaskennan perusteella kärkinimet ovat yleisyysjärjestyksessä Ranta-, Kirkko-, Koulu-, Rinne-, Teollisuus, Mylly-, Kuusi-, Mänty-, Väli- ja Rantalantie, Koivukuja ja Mäkitie. Nimet ovat sen verran läpinäkyviä, että nimeämisperusteet on melko suurella varmuudella pääteltävissä suoraan nimistä. Pääsääntöisesti oletetut nimeämisperusteet pitänevät paikkansa, sillä karttahakujen perusteella vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Kouluteiden varrella on koulu tai se johtaa koululle jne. Kärkinimilistojen vertailu osoitti, että Rantatie on säilyttänyt selvän ykkössijansa ja kärkikymmenikkö on pysynyt jokseenkin muuttumattomana vuodesta 2004 vuoteen 2020 ulottuvan tarkastelujakson aikana. Kärkinimien häntäpäässä olevat Mäki- ja Rantalantie näyttävät vakiinnuttaneen paikkansa kärkikymmenikössä, kun taas Koivukuja ei ole kaikkina vuosina yltänyt kärkikymmenikköön. Yllättävintä on se, ettei kärkinimet ole vähentyneet samassa suhteessa kuin kuntien lukumäärä, vaan kaikkia kärkinimiä löytyy nyt kuntien kokonaislukumäärään suhteutettuna aiempaa useammasta kunnasta. On siis hieman aiempaa todennäköisempää tavata naapurikunnista samoja kärkinimiä. Syinä kärkinimien suosioon on todennäköisesti nimeämisen systemaattisuus (paikan selvimmin erottuvan ominaisuuden huomioiminen nimenannossa) ja nimeämismuoti (kaavamainen nimenanto, ns. jokapaikan kadunnimet). Kunnasta toiseen toistuvista identtisistä nimistä on haittaa niin käytännölliseltä kuin koko maan nimistön monimuotoisuudenkin kannalta. Kun samat kadunnimet tulevat vastaan kaikkialla, ne eivät enää yksilöi riittävästi tarkoittamaansa paikkaa ja niistä tulee näin ollen ilmaisuvoimattomia. Toisiinsa sekaantuvat nimet aiheuttavat myös huomattavia haittoja varsinkin hälytys-, huolto- ja palveluliikenteelle. Ratkaisuna samanimisyysongelmaan on paitsi nimien vaihto, myös lisämääritteen lisääminen nimien eteen (vaikkapa ilmansuuntaa merkitsevä lisämäärite Pohjoinen (Pohjois-) tai adjektiivi Iso, Pieni, Pikku jne.) tai osittainen paluu vanhaan systeemiin eli nimien yhdistäminen kaupunginosan tai vaikka kylän nimeen. Kyseinen kadunnimisysteemi on jo käytössä monissa Euroopan suurissa kaupungeissa.
Subject: kadunnimet
nimistöntutkimus
onomastiikka
paikannimet


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record