” Joskus kyl tulee hyviä ruokia, mut ei niin paljon, et mun tekis mieli mennä syömään. ” : laadullinen tutkimus yläkoululaisten kouluruokailuun osallistumattomuuden syistä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071060
Title: ” Joskus kyl tulee hyviä ruokia, mut ei niin paljon, et mun tekis mieli mennä syömään. ” : laadullinen tutkimus yläkoululaisten kouluruokailuun osallistumattomuuden syistä
Author: Rumbin, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071060
http://hdl.handle.net/10138/324117
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap
Abstract: Kouluruokailu on merkittävä ruokakasvatuksen osa-alue. Kouluateria tarjoaa energiaa koulupäivään, mutta lisäksi sen on tarkoitus opettaa terveyden kannalta edullisia ruokatottumuksia sekä ruokatapoja. Toisaalta se on myös oppilaiden omaa aikaa, hengähdystauko koulutyön keskellä yhdessä kavereiden kanssa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet linjaa, että kouluruokailu on osa opetusta ja sen avulla on mahdollista tukea myös kestävän elämäntavan omaksumista. Kouluruokailun väliin jättäminen on yläkoululaisten keskuudessa kuitenkin yleistä. Tämän tutkielman tavoite on lisätä ymmärrystä siitä, mistä yläkoululaisten kouluruokailuun osallistumattomuudessa on kysymys. Tutkimustehtävänä on tuottaa tietoa ruokakasvatuksen tueksi ja kehittämiseksi sellaiseen suuntaan, mikä tukisi entistä paremmin nuorten ruokailuun osallistumista. Tutkimuskohteena ovat kouluruokailun usein väliin jättävien yläkoululaisten syöminen ja ruokailuun liittyvät käytännöt koulussa. Tutkimusaihetta lähestyttiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2017 Etelä-Suomessa sijaitsevassa koulussa, joka oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Nuorten Akatemian toteuttamassa Oma Valinta -hankkeessa. Aineisto koostuu kymmenen iältään 13–16-vuotiaan nuoren teemahaastatteluista. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun keinoin ja tulkinnassa apuna käytettiin selontekojen käsitettä. Tutkimuksen perusteella yläkoululaisten kouluruokailuun osallistumattomuuteen liittyi monenlaisia koulun käytäntöjä, kuten säännöt, ajalliset ja tilalliset järjestelyt, opettajien esimerkki ja ruokailun järjestämisen tapa. Nuorten syömiseen liittyvää toimintaa leimasi hetkessä eläminen. Nuoret selittivät ruokailuun osallistumattomuutta pääasiassa henkilökohtaisilla syillä. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarve oli keskeinen perustelu ruokailuun osallistumattomuudelle, mutta vielä useammin se sai oppilaat osallistumaan kouluruokailuun. Oppilaiden osallistaminen koulun arjen käytäntöihin entistä vahvemmin ja monipuolisemmin tukisi ruokailuun osallistumista, mutta myös opettajien rooliin ruokakasvattajina tulisi kiinnittää huomiota. Sekä opettajille, vanhemmille että ruokalahenkilökunnalle tulisi kehittää entistä toimivampia välineitä eri-ikäisten oppilaiden kouluruokailuun osallistumisen tukemiseen.School lunch is an important aspect of food education. A school meal provides energy for the school day, but it is also meant to teach healthy eating habits and good manners. On the other hand, it is a respite in the middle of schoolwork and pupils’ free time along with friends. The basics of the national curriculum outline that school meals are part of the teaching and can also be used to support the adoption of a sustainable lifestyle. However, skipping school lunch is common among high school pupils. The purpose of this thesis is to examine the adolescents’ eating and eating-related practices at school. The focus is on high school pupils who often skip school meals. The aim is to increase the understanding of the phenomenon of non-participation in school lunches. Understanding food-related practices and the justifications for food practices from pupils’ perspective can support the development of food education in a way that better supports adolescents' participation in school lunches. The research topic was approached by means of qualitative research. The data was collected in the beginning of 2017 at one of the schools that participated in the Own Choice -project, funded by the Ministry of Social Affairs and Health and implemented by the Youth Academy. The material consists of theme interviews with ten young people aged 13–16. The transcribed data was analysed using thematic analysis and the concept of accounts was used in the interpretation. According to the study, skipping school lunches was associated with many school practices, such as rules, temporal and spatial arrangements, the example of teachers, and the way meals were organized. Living for the moment was characteristic to the pupils' food-related activities during school day. Adolescents explained non-participation in school lunches mainly with personal reasons. The desire for social belonging was a key justification for skipping school lunches, but even more often it led pupils to participate in school meals. Involving students in everyday school practices in a stronger and more diverse way would support participation in meals, but attention should also be paid to the role of teachers as food educators. More effective tools should be developed for teachers, parents, and canteen staff to enable them to support children and youth in different ages to participate in school meals.
Subject: ruokakasvatus
kouluruokailu
nuoret
käytännöt
selonteot


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record