Innostavia oppimisprosesseja vai kuormittavia hulabaloo-periodeja? : erityisopettajien kokemuksia ilmiöopetuksesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071070
Title: Innostavia oppimisprosesseja vai kuormittavia hulabaloo-periodeja? : erityisopettajien kokemuksia ilmiöopetuksesta
Author: Alervo, Annika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101071070
http://hdl.handle.net/10138/324129
Thesis level: master's thesis
Discipline: Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka
Abstract: Ilmiöpohjaista opetusta alettiin toteuttamaan kouluissa enenevissä määrin uusimman perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) voimaantultua vuonna 2016. Ilmiöopetuksen pyrkimyksenä on vastata opetussuunnitelman tavoitteisiin opetuksen eheyttämisestä ja monialaisuudesta sekä oppilaiden tulevaisuudessa tarvitsemasta laaja-alaisesta osaamisesta. Ilmiöopetusta ei kuitenkaan suoraan mainita opetussuunnitelmassa. Aiheesta on myös tehty vasta vähän tutkimusta, joten käsitteenä ilmiöopetus ei ole selkeä tai yksiselitteinen. Etenkään erityisopetuksen näkökulmasta aihetta ei ole juurikaan tutkittu. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää erityisopettajien kokemuksia ilmiöpohjaisesta opetuksesta. Tavoitteena on tutkia, miten erityisopettajat käsittävät ilmiöopetuksen, millainen rooli erityisopettajilla on ilmiöopetuksen toteuttamisessa sekä millaisia hyötyjä ja haasteita erityisopettajat kokevat ilmiöopetuksessa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka julkaistiin sosiaalisessa mediassa erityisopettajien ammatillisissa ryhmissä keväällä 2020. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 18 kappaletta. Vastaajien joukossa oli niin erityisluokanopettajia kuin laaja-alaisiakin erityisopettajia. Vastaukset analysoitiin fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että erityisopettajien käsitykset ilmiöopetuksesta olivat hajanaiset. Erityisopettajien rooli ilmiöopetuksen toteutuksessa oli useimmiten joko aktiivinen suunnittelija ja toteuttaja, eriyttäjä ja tukija tai oppimisen ohjaaja. Opettajan ammattinimike ja työskentelypaikka vaikuttivat osaltaan ilmiöopetuksen toteutustapaan ja erityisopettajan rooliin. Erityisopettajat kokivat ilmiöopetuksen hyödyiksi muun muassa oppilaiden tiedon syvenemisen, motivaation kasvun ja ahdistuksen häviämisen. Erityisopettajan työssä hyödyt näkyivät ajankäytössä ja opettajien yhteistyössä. Haasteiksi koettiin tukea tarvitsevilla oppilailla struktuurista ja rutiineista poikkeaminen sekä itseohjautuvuuteen ja ryhmätyöskentelyyn liittyvät haasteet. Erityisopettajan työnkuvassa haasteet näkyivät etenkin uudenlaisen roolin omaksumisessa, työn määrässä sekä opettajien välisessä yhteistyössä.The phenomenon-based teaching began to be implemented in schools to an increasing extent when the latest basic educational curriculum (2014) entry into force in 2016. The aim of phenomenon-based teaching is to respond to targets in basic educational curriculum on the integration of teaching and interdisciplinary as well as the transversal competence that students will need in the future. However, phenomenon-based teaching is not explicitly mentioned in the curriculum. There has also been only little research on the subject so the concept of phenomenon-based teaching is not clear and unambiguous. Especially from the point of view of special needs education, the subject has not been so much researched. The purpose of this Master´s thesis is to find out experiences from special needs teachers in the phenomenon-based teaching. The aim is to study how special needs teachers observe phenomenon-based teaching, what role special teachers play in the implementation of phenomenon-based teaching and what benefits and challenges special teachers experience in the implementation of phenomenon-based teaching. The research material was collected through a questionnaire in spring 2020, which was published in social media meant for professional groups of special needs teachers. The amount of answers to the survey was in total 18. Respondents included both special class teachers and part-time special needs teachers. The responses were analysed using a phenomenographic approach. The results of the study showed that special need teachers´ observations of phenomenon teaching were fragmented. The role of special needs teachers in the implementation of phenomenon teaching was most often either an active planner and implementer, a differentiator and supporter or a learning facilitator; the way phenomenon teaching is implemented in school, the professional title and place of employment of the teacher contributed to the implementation of phenomenon teaching and the role of special need teacher. Special needs teachers experienced the benefits of phenomenon teaching as, among other things, deepening student´s knowledge, increase in motivation and disappearance of anxiety. In Special needs teachers work the benefits were reflected in the use of time and cooperation with other teachers. As challenges for students in need of support were experienced deviation from structure and routines, as well as challenges related to self-direction and group work. In daily work of special needs teacher the challenges were especially evident in the adoption of a new role, the amount of work and cooperation between teachers.
Subject: ilmiöpohjainen opetus
ilmiöopetus
erityisopetus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record