Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0682-7
Title: Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
Alternative title: Crime and Punishment according to Justice Statistics during the Finnish Autonomy : The Development of Crime and Sentencing Practices in Finland and the other Nordic Countries in 1809–1917
Author: Vuorela, Miikka
Other contributor: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, juridiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Law
Oikeustieteen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i juridik
Doctoral Programme in Law
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-02-19
Language: fi
Belongs to series: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksia - URN:ISSN:2342-7760
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0682-7
http://hdl.handle.net/10138/324465
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The purpose of this study is to form an overall view of the development of recorded crime, sentencing practices and incarceration rates in Finland during the period of autonomy. Additionally, Finland is systematically compared to the other Nordic countries. A collection of statistics depicting convictions, sanctions and imprisonment in Finland, Denmark, Norway and Sweden in 1809–1917 is also constructed in the study. With the new statistics, incarceration statistics now begin in 1810 and conviction and sanction statistics in 1842. These time series are analysed using quantitative methods in this study. The study consists of three main parts discussing respectively criminality, sentencing practice and the prison system. In the early 19th century crime and its control were concentrated in rural areas and the most common types of convictions were illicit intercourse and timber theft. During the century, convictions were starting to consist more and more of urban misdemeanours such as public intoxications. In the meantime, offences related to the protection of communal moral values, such as illicit intercourse, breach of the sabbath and slander were slowly disappearing from the court agendas. The most important single event affecting the development of criminality in the 19th century was the Finnish famine of 1866–1868 which launched the first recorded crime wave in the history of Finland, causing theft convictions to quadruple in just two years. The chapter on sentencing practices examines the criminal law reforms of the 19th century and the forms of punishment in legislature and court practice. The draconic penal system of the Swedish Civil Code of 1734 faded away during the century and the law was not enacted according to its letter. Executions demanded by the statute were converted to deportations to Siberia, and most corporal punishments were converted in the courts of appeal. The period of autonomy denoted the disappearance of the old forms of punishment and their replacement by the current system of incarceration and fines. This development culminated in Finland in the enactment of the new Criminal Code of 1889. The new law was significantly delayed due to the so-called state night and Finland was left decades behind the other Nordic countries in terms of the criminal justice system. The chapter on incarceration examines the structure and development of the prison system. The Finnish incarceration statistics are also built to their maximum length. Using the new data, it is for the first time possible to study how the imprisonment rates in Finland developed during the 19th century compared to the other Nordic countries. Incarceration rates began to differ in 1867. The number of prisoners decreased in Denmark, Norway and Sweden but remained stable in Finland. By the end of the century, the Finnish incarceration rate was significantly higher than in the other Nordic countries. The effects of the deportations from Finland to Siberia on the Finnish imprisonment rates and the severity of the criminal justice system is analysed for the first time in the study. The effects of the deporations may perhaps best be demonstrated by noting that during the 1870s Finland had in Siberia a second incarceration system which was as large as the one in Finland. The inclusion of the deported in the analysis of incarceration rates shows that the Finnish criminal justice system at the end of the 19th century was significantly more severe than in the other Nordic countries.Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva tilastoidun rikollisuuden, rangaistuskäytännön sekä vankilukujen kehityksestä Suomessa vuosina 1809–1917. Suomea verrataan lisäksi järjestelmällisesti muihin Pohjoismaihin. Tutkimuksen yhteydessä myös rakennetaan tilastoaineisto, joka kuvaa rikostuomioita, seuraamuksia sekä vankiloita Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 1809–1917. Uuden aikasarja-aineiston myötä vankilukutilastot alkavat nyt vuodesta 1810 ja muut oikeustilastot vuodesta 1842. Tutkimuksessa analysoidaan näitä aineistoja määrällisiä menetelmiä käyttäen. Tutkimus koostuu kolmesta pääosiosta, jotka käsittelevät rikollisuutta, rangaistuskäytäntöä sekä vankilajärjestelmää. 1800-luvun alkupuolella rikollisuus ja sen kontrolli keskittyivät maaseutualueille ja tyypillisimmät tuomitut rikosnimikkeet olivat salavuoteus ja metsänhaaskaus eli puuvarkaus. Vuosisadan kuluessa tuomiot alkoivat enenevässä määrin koostua kaupunkien rikkomuksista, kuten juopumuksista. Samaan aikaan yhteisöllisten moraalikäsitysten suojeluun liittyneet rikosnimikkeet, kuten salavuoteudet, sapatin rikkomiset ja kunnianloukkaukset alkoivat vähitellen kadota tuomioistuinten asialistoilta. Merkittävin yksittäinen 1800-luvun rikollisuuteen vaikuttanut ilmiö olivat Suomen 1860-luvun suuret nälkävuodet, jotka tuottivat Suomen historian ensimmäisen tilastoidun rikosaallon, kun varkaustuomiot nelinkertaistuivat kahdessa vuodessa. Rangaistuskäytäntöä koskevassa pääluvussa tarkastellaan 1800-luvun rikosoikeusuudistuksia sekä rangaistusmuotoja lainsäädännössä ja tuomioistuinkäytännössä. Vuoden 1734 lain ankara rangaistusjärjestelmä hiipui pois vuosisadan kuluessa eikä lakia pantu täytäntöön sen kirjaimen mukaisesti. Lain vaatimat teloitukset muunnettiin karkotuksiksi Siperiaan ja useimmat ruumiinrangaistuksetkin muunnettiin hovioikeuksissa. Autonomian aikaa leimaakin vanhojen rangaistusmuotojen katoaminen ja korvautuminen nykyisellä vankeuteen ja sakkoon perustuvalla järjestelmällä. Suomessa kehitys huipentui vuoden 1889 rikoslain säätämiseen. Rikosoikeusuudistus kuitenkin viivästyi merkittävästi ns. valtioyön vuoksi ja Suomi jäi vuosikymmeniä muita Pohjoismaita jälkeen rikosoikeuden kehityksessä. Vankeinhoitoa koskevassa pääluvussa tarkastellaan rangaistuslaitosjärjestelmän rakennetta ja kehitystä. Lisäksi Suomen vankilukutilastot rakennetaan enimmäispituuteensa. Uutta aineistoa käyttämällä voidaan ensimmäistä kertaa tutkia, miten Suomen vankiluku kehittyi 1800-luvun aikana muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vankiluvut alkoivat erota toisistaan vuonna 1867. Sen jälkeen vankimäärä väheni Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, mutta pysytteli vakaana Suomessa. Vuosisadan loppuun mennessä Suomen vankiluku olikin huomattavasti suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Siperiaan karkotusten vaikutusta Suomen vankilukuun ja rikosoikeudellisen järjestelmän ankaruuteen arvioidaan tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Karkotusten vaikutukset voidaan ehkä parhaiten tiivistää toteamalla, että Suomella oli 1870-luvulla Siperiassa toinen vapaudenmenetysjärjestelmä, joka oli kooltaan yhtä suuri kuin kotimaan vankilajärjestelmä. Siperiaan karkotettujen luvun huomioiminen osoittaa, että Suomen rikosoikeudellinen järjestelmä oli 1800-luvun loppupuolella merkittävästi ankarampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Subject: oikeustiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vuorela_miikka_väitöskirja_2021.pdf 2.872Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record