Motiivierehdys testamentissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101141203
Title: Motiivierehdys testamentissa
Author: Inberg, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101141203
http://hdl.handle.net/10138/324621
Thesis level: master's thesis
Discipline: Perhe- ja jäämistöoikeus
Family and inheritance law
Familje- och kvarlåtenskapsrätt
Abstract: Tutkielmassa käsitellään motiivierehdystä Suomen testamenttioikeudessa kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tarkastellaan motiivierehdyksen määrittelyä ja ominaispiirteitä. Motiivierehdystä verrataan kahteen muuhun testamenttioikeuden erehdystyyppiin, ilmaisuerehdykseen ja rauenneiden edellytysten tilanteeseen, ja eritellään erehdystyyppien tunnistamiseen ja erottamiseen liittyviä haasteita. Toisena tutkimuskysymyksenä käsitellään motiivierehdyksen vaikutusta testamentin toimeenpanon kannalta testamentin moiteprosessissa, testamentin tulkinnassa ja testamentin saajien välisessä riidassa. Kolmantena tutkimuskysymyksenä selvitetään testamenttioikeuden motiivierehdyssääntelyn laajempaa teoreettista kontekstia varallisuusoikeudellisiin erehdysoppeihin ja erityisesti tahtoteoriaan verraten, ja hahmotellaan testamenttioikeudellista erehdysoppia. Johtopäätöksissä analysoidaan tutkimuksen tuloksia ja esitetään ratkaisuehdotuksia havaittuihin oikeudellisiin ongelmiin. Työn metodi on kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta käytännöllinen lainoppi, kolmannen osalta teoreettinen lainoppi. Motiivierehdys on säännelty perintökaaren 13:1:ssä, ja kuvataan erehdykseksi, joka on määräävästi vaikuttanut testamentin tekijän tahtoon. Kyse on testamentin tekijän tahdonmuodostusprosessissa tapahtuneesta virheestä: testamentin tekijällä on ollut virheellinen mielikuva testamentintekotahdon kannalta olennaisesta seikasta ja tämä seikka on vaikuttanut testamenttimääräyksen sisältöön siten, ettei lopputulos vastaa sitä, mitä testamentin tekijä olisi määrännyt, jos hän ei olisi erehtynyt. Motiivierehdys eroaa ilmaisuerehdyksestä siten, että ilmaisuerehdyksessä on kyse tahdon ilmaisemisessa tapahtuneesta häiriöstä, mutta itse tahdonmuodostumisprosessi on virheetön. Motiivierehdys eroaa rauenneiden erehdysten tilanteesta erehdyksen ajallisen kohdistumisen suhteen: rauenneet edellytykset koskevat tulevaisuuden tapahtumien virheellistä ennakointia, kun taas motiivierehdykset testamentin tekohetken aikaisia tai sitä edeltäviä seikkoja. Määritelmien osalta eri erehdykset on helppo tunnistaa, mutta käytännön tilanteissa niiden erotteleminen voi olla hankalaa tai mahdotonta. Ratkaisu siitä, mikä erehdyksistä on kyseessä, voi riippua tilanteen tulkitsijasta. Motiivierehdys on säädetty testamentin moiteperusteeksi. Moiteprosessissa keskeistä on näyttää motiivierehdyksen olennaisuus: motiivierehdyksen tulee olla vaikuttanut siten, että testamentin tekijä on antanut eri sisältöisen testamenttimääräyksen, kuin hän olisi ilman erehdystä antanut. Motiivierehdyksen näyttämisen kannalta keskeistä on todistelu siitä, mikä on ollut testamentin tekijän käsitys erehdyksen kohteena olevasta seikasta. Jos testamentin tekijä tulee myöhemmin tietoiseksi motiivierehdyksestään, voi hänen toimillaan testamentin muuttamisesta tai ennalleen jättämisestä olla ratkaiseva merkitys. Motiivierehdys voi vaikuttaa testamentin tulkinnassa erityisesti silloin, jos testamenttia ei ole moitittu esimerkiksi moiteajan umpeen kulumisen vuoksi. Tällaisen tilanteen varalta ei ole lainsäännöksiä eikä korkeimman oikeuden ratkaisuja. Ruotsalaisissa perintökaaren esitöissä motiivierehdysten tulkinnalliseen korjaamiseen on suhtauduttu kielteisesti, mutta Ruotsin korkein oikeus on omaksunut päinvastaisen linjan ja ratkaissut useita motiivierehdystapauksia testamentin tulkintakysymyksinä. Samoin ruotsalaisessa oikeuskirjallisuudessa on yleisesti katsottu motiivierehdykset testamentin tulkintaongelmiksi ja rauenneiden edellytysten erityistapauksiksi. Tutkielmassa puolletaan ruotsalaisen ratkaisutavan omaksumista myös Suomen oikeudessa huomioon ottaen tiukahkot kriteerit testamentin tekijän tahdon selvittämisasteesta ja sanarajaperiaatteen noudattamisesta. Testamenttioikeudessa on katsottu testamenttien oikeudellisen sitovuuden perustuvan testamentin tekijän tahtoon, ja viitattu tältä osin yleisen varallisuusoikeuden tahtoteoriaan. Tahtoteorian erehdysoppi kuitenkin poikkeaa testamenttioikeudessa tehdyistä ratkaisuista erityisesti sen osalta, että testamenttioikeudessa motiivierehdys on testamentin pätemättömyysperuste, mutta yleisessä varallisuusoikeudessa motiivierehdys on lähtökohtaisesti vaikutukseton, elleivät oikeustoimilain kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä koskevat tunnusmerkit täyty. Tutkielmassa todetaan testamenttien sitovuuden perustuvan varallisuusoikeudellisesta tahtoteoriasta eroavaan tahdon määrittelyyn: testamenttioikeudessa sitovuuden perustana on testamentin tekijän oikeiden tietojen pohjalta vapaasti muodostama tahto. Johtopäätöksenä todetaan kirjoittajan kantana, että koska motiivierehdys muistuttaa erittäin läheisesti rauenneita edellytyksiä ja ilmaisuerehdystä sekä ilmenemisessään käytännön oikeuselämässä että teoreettiselta kannalta katsottuna, olisi syytä harkita kaikkien testamentin erehdyslajien katsomista testamentin tulkintakysymyksiksi.
Subject: testamentti
motiivierehdys
testamentin moite
testamentin tulkinta
erehdysoppi
rauenneet edellytykset


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Inberg_Elina_Motiivierehdys testamentissa_2020.pdf 614.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record