Ruoka-avun saajien ruokavalio ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101221311
Title: Ruoka-avun saajien ruokavalio ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Author: Keränen, Kerttu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101221311
http://hdl.handle.net/10138/325054
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelma
Master's Programme in Human Nutrition and Food Behaviour
Magisterprogrammet i human nutrition och matbeteende
Specialisation: Ihmisen ravitsemus
Human Nutrition
Human nutrition
Abstract: Ruoka-avun saajien ruokavaliota tai sen laatua ei ole paljoa tutkittu. Aikaisemmista aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista on selvinnyt, että ruoka-avun saajat ovat keskivertoväestöä iäkkäämpiä, vähävaraisempia ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mistä ruoka-aineryhmistä ruoka-avun saajien päivittäinen ruokavalio koostuu, löytyykö heidän joukostaan erilaisia ruoankäyttäjäryhmiä ja ovatko sosiodemografiset tekijät, koettu varallisuus ja huonoosaisuus yhteydessä ruokavalioon. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ruoka-avun saajien kokemuksia ruoka-avussa jaettavien elintarvikkeiden soveltuvuudesta ruoanvalmistukseen, ruoka-avun saajien lämpimän ruoan valmistusmahdollisuuksia ja näiden yhteyttä ruoka-avun saajien ruokavalioon. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus ja aineisto koostui Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeeseen osallistuneista. Tutkittavat täyttivät ruoka- ja elintapakyselyn, jossa ruokavaliota selvitettiin 7-kohtaisella frekvenssityyppisellä ruoankäyttökyselyllä. Kokemukset elintarvikkeiden soveltuvuudesta, ruoanlaittomahdollisuuksista ja taloudellisesta tilanneesta selvitettiin suljettujen kysymysten avulla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin t-testien ja varianssianalyysin avulla ja taustatekijöiden yhteyttä ruokavalioon regressioanalyysin avulla. Eri ruoankäyttäjäryhmien havaitsemiseksi hyödynnettiin pääkomponenttianalyysiä. Tutkimusjoukko koostui 137 ruoka-avun saajasta eri puolilla Suomea. Lopullisiin analyyseihin otettiin mukaan 114 tutkittavaa. Miehiä oli 45 % ja eläkeläisiä oli 78 %. Ruokavaliossa oli parantamisen varaa. Hedelmiä, marjoja ja kasviksia nautti päivittäin alle puolet tutkittavista. Päivittäin maitovalmisteita, ravintorasvoja ja viljavalmisteita nautti noin kolmannes tutkittavista. Kalaa 1-2 päivänä viikossa söi 58 %. Liha ja kananmunaa söi 3-5 päivänä viikossa 33 % ja päivittäin 23 %. Ruoka-avun saajista 53 % koki ruoka-avusta saatujen elintarvikkeiden soveltuvan ruoanvalmistukseen. 83 % valmisti ruokaa usein tai melko usein. Tutkimuksessa havaittiin kaksi erilaista ruokavaliotyyliä; perinteinen ja kasvis-kalapainotteinen ruokavaliotyyli. Perinteiseen ruokavaliotyyliin oli latautunut vahvimmin vilja- ja maitovalmisteet, ravintorasvat, liha ja kananmuna. Kasvis-kalapainotteiseen ruokavaliotyyliin oli latautunut vahvimmin hedelmät, marjat, kasvikset ja kala. Tutkimuksessa erottui selvästi yksi ruoankäyttäjäryhmä, joka suosii kasvis-kalapainotteista ruokavaliotyyliä. Tähän positiivisesti yhteydessä olivat suurempi ikä, naissukupuoli, omistusasunnossa asuminen, hyvä koettu varallisuus ja hyväosaisuus, tupakoimattomuus ja alkoholin vähäinen kulutus. Ruoka-avussa jaettavien elintarvikkeiden soveltuvuus ruoanvalmistukseen ja lämpimän ruoan valmistusmahdollisuudet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kumpaakaan ruokavaliotyyliin. Tutkimusjoukko edusti tavanomaista ruoka-avunsaajia, mutta pienen kokonsa takia tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että ruoka-avunsaajien ruokavaliossa on parantamisen varaa, minkä lisäksi heidän joukostaan on havaittavissa erilaisia ruoankäyttäjäryhmiä. Lisätutkimusta tarvitaan siitä, onko ruoka-avun toteutumistavalla yhteys ruoka-avunsaajien ruokavalioon. Ruokavaliosta itsestään olisi myös hyvä saada tarkempaa tietoa. Nuoria ja syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä sekä COVID-19 pandemian seurauksia ruoka-aputoimintaan ja ruoka-apusaajien joukkoon tulisi niin ikään tarkastella.There are only few studies about diet of food pantry recipients or quality of their diet. Previous studies have found out that food pantry recipients are elder, more disadvantaged and in lower socioeconomic status compared to general population. The aim of this study was to find out from which food groups the daily diet of food pantry recipients consisted, do there exist different dietary patterns among the food pantry recipients, and are sociodemographic factors, experienced wealth and vulnerability associated with the diet. In addition, experiences about convenience of food donated in food aid for cooking and possibilities to prepare warm meals among food pantry recipients, and association between convenience, possibilities and diet, were studied. This study was a cross-sectional study and the data consisted of participants in the project called From food pantry to participation (Ruokajonosta osallisuuteen -hanke). Diet was studied by using the Diet and lifestyle questionnaire form that included 7-sections - food frequency questionnaire. Closed questions were applied to study experiences about convenience of food donated in food aid, possibilities to prepare meal and economic situation. T-tests and variance analysis were used to study differences between the groups, and regression analysis were used to study associations between diet and background factors. Principal component analysis was used to detect dietary patterns. The study population consisted of 137 participants from different parts of Finland. 114 participants were included in the final analysis. 45 % were men and 78 % were retired. There was a need for improvements in the diet. Less than half of the participants consumed vegetables, berries and fruits daily. Dairy products, dietary fats and grains were eaten daily by every third. 58 % ate fish 1–2 times per week. Eggs and meat were eaten 3–5 times per week by 33 %, and daily by 23 % respectively. 53 % of food pantry recipients felt that food donated in food aid was convenient for cooking. 83 % cooked often or quite often. In this study two dietary patterns were detected; traditional dietary pattern and vegetable-fish -based dietary pattern. The most strongly loaded food groups in the traditional dietary pattern were grains, dairy products, dietary fats, and meat and eggs. Fruits, berries, vegetables and fish were most strongly loaded in the vegetable-fish -based dietary pattern. There was one group that preferred vegetable-fish -based dietary pattern. Factors positively associated with the dietary patterns in this group were older age, female sex, living in an owner-occupied flat, experienced good wealth and low vulnerability, non-smoking and low consumption of alcohol. Convenience of food donated in food aid for cooking and possibilities to prepare a warm meal were not significantly associated with the dietary patterns. The study population represented general food pantry recipients. However, the results cannot be generalized as the population was small. The study indicates that the diet of food pantry recipients needs improvements, and there exist groups with different eating patterns among them. More research is needed to find out if there was an association between the diet of food pantry recipients and the way food aid was implemented in practice. Diet should be studied more precisely in the following studies. Young people and persons having risk of exclusion, and consequences of COVID-19 pandemic for food aid work and food pantry recipients should be studied also.
Subject: ruoka-apu
ruokavalio
huono-osaisuus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record