Self-reported, parent-reported and physiological stress in 6 – 12 year-old children with selective mutism in comparison to child psychiatric patients with mainly externalizing symptoms

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101271364
Title: Self-reported, parent-reported and physiological stress in 6 – 12 year-old children with selective mutism in comparison to child psychiatric patients with mainly externalizing symptoms
Author: Seppälä, Vilja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202101271364
http://hdl.handle.net/10138/325301
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Stressi on yhteydessä psykiatriseen sairastavuuteen lapsilla. Valikoiva puhumattomuus on ahdistushäiriö, jonka keskeisin oire on vaikeudet puhua tietyissä tilanteissa, vaikka puheenkehitys on edennyt normaalisti. On ehdotettu, että lapsilla, joilla on ahdistushäiriö on enemmän stressiä kuin lapsilla, joilla on ulospäinsuuntautuvia oireita. Tutkimustietoa ei kuitenkaan ole riittävästi, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia stressiä lapsilla, joilla on valikoivaa puhumattomuutta. Verrokkeina on lapsia, joilla on pääasiassa ulospäinsuuntautuvia oireita. Tutkimus pyrkii valottamaan stressin roolia erilaisissa lastenpsykiatrisissa potilasryhmissä. Tällä saattaa olla merkitystä potilaiden tuki- ja hoitotoimien valinnassa. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 21 6 – 12-vuotiasta lasta, joilla oli valikoivan puhumattomuuden diagnoosi (F94.0). Lapset olivat tutkimuksen aikana hoidossa lastenpsykiatrian poliklinikalla. Verrokkiryhmä koostui 25 samanikäisestä lapsesta, jotka olivat arviointijaksolla lastenpsykiatrian poliklinikalla ulospäinsuuntautuvien oireiden vuoksi. Lasten vanhemmat täyttivät oirekyselyt (Child Behavior Checklist; Frankfurt Scale of Selective Mutism) ja vastasivat kysymykseen lapsensa päivittäisestä stressistä. Lapset täyttivät stressikyselyn (Perceived Stress Scale), jonka lisäksi lapselta mitattiin sydämen sykevälivaihtelua. Aineiston analysointiin käytettiin varianssianalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsilla, joilla oli valikoivaa puhumattomuutta, oli enemmän fysiologista stressiä (ts. matalampi sykevälivaihtelu) kuin lapsilla, joilla oli pääasiassa ulospäinsuuntautuvaa oireilua. Lapsen itse- tai vanhemman raportoiman stressin osalta ryhmät eivät eronneet toisistaan. Tulosten perusteella, eri psykiatriset potilasryhmät saattavat erota fysiologisen stressin määrässä. Tutkimus tukee erilaisten mittausmetodien sisällyttämistä tulevaisuuden tutkimuksiin lasten stressistä, sillä kyselyiden ja fysiologisten stressimittausten antamat tulokset eivät välttämättä ole yhtenevät. Valikoivan puhumattomuuden oireiden vakavuus ei ollut yhteydessä lapsen stressiin. Tulokset ovat alustavia, mutta ne kannustavat tutkimaan lisää stressin merkitystä lapsilla, joilla on valikoivaa puhumattomuutta sekä muilla lastenpsykiatrisilla potilailla.Objective. Childhood stress is a risk factor for psychiatric disorders. Selective mutism (SM) is an anxiety disorder, which is characterized by consistent difficulties to speak in certain situations, without difficulties in speech development. It is suggested that children with anxiety disorders have higher amount of stress than children with externalizing disorders. However, the literature is scarce and there are also contradicting results. Stress in children with SM have not been previously studied in comparison to other psychiatric disorders. The aim of the current study is to examine self-reported, parent-reported and physiological stress among children with a diagnosis of selective mutism in comparison to child psychiatric patients with mainly externalizing symptoms. The study aims to enlighten the role of stress in different patient groups. It might make a difference when choosing interventions for child psychiatric patients. Methods. The participants were 21 6 – 12 year-old children with a diagnosis of SM (F94.0). The children were currently receiving treatment in a child psychiatry outpatient clinic. The control group consisted of 25 children who had been referred to child psychiatric evaluation and treatment for externalizing symptoms. Parents filled out questionnaires of the child’s symptoms (Child Behavior Checklist; Frankfurt Scale of Selective Mutism) and answered to a question concerning the child’s daily stress. The children filled out a questionnaire about daily stress (Perceived Stress Scale), in addition to which the child’s heart rate variability (HRV) was measured. Analysis of variance and linear regression analysis were used to examine level of stress in the two groups. Results and discussion. A higher amount of physiological childhood stress (i.e. lower HRV) was observed in children with selective mutism than in children with mainly externalizing symptoms. No difference in the children’s self- or parent-reported stress was found between the groups. The current study suggests there might be differences in physiological stress between different pediatric patient groups and emphasizes the importance of combining questionnaire-based and physiological measures in future studies as they may lead to different results. There was no association between the severity of selective mutism and the child’s stress. The results are preliminary, thus future studies should focus on selective mutism and childhood stress as it might result implications for the etiology and treatment of selective mutism.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record