The Aesthetics of Everyday Urban Places : A Postphenomenological Perspective

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7002-6
Title: The Aesthetics of Everyday Urban Places : A Postphenomenological Perspective
Author: Vihanninjoki, Vesa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in Philosophy, Arts and Society
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-03-29
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7002-6
http://hdl.handle.net/10138/327391
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This thesis addresses the question of the role of everyday places in the constitution of the contemporary urban lifeworld. The focus of the examination is on the aesthetics of places, understood primarily as the experiential quality and character of places, and on the interconnections between the abstract experiential dimensions and more concrete functional and material dimensions inherent in the mundane places of our urban life. The theoretical framework of the thesis comes primarily from philosophical aesthetics, particularly from everyday aesthetics, and it is complemented by insights from the postphenomenological philosophy of technology and ecological environmental psychology. Certain ideas originating in human geography, planning theory, architectural theory and the theory of design are also applied. On this basis, the thesis introduces a postphenomenologically-oriented affordance-based framework for understanding the aesthetics of everyday urban places. The thesis builds on a Heideggerian place-based ontology that acknowledges “placedness” as the general condition for human experience and existence. According to the Heideggerian line of thought, there is an ontological difference between places as ontic phenomena and places as ontological structures, referring to the difference between places encountered within the lifeworld and places as constitutive of the lifeworld. As ontological structures, places cannot in principle be encountered and thus thematized as objects of conscious experience. This distinction is not acknowledged adequately enough in common accounts of place, including certain forms of place-based urban planning and urban development, such as various design-led place-making policies and practices. The thesis presents an alternative, affordance-based account of places and their experiential qualities that is helpful in understanding the speculativeness of the place-making project that operates at the level of “generalized subject” and “generalized place experiences,” thus ignoring the necessary idiosyncrasies inherent in every possible experiencing agent. According to the main argument, there are certain commonly recognized features in urban everyday places that make them “known” for many people from different backgrounds and with different experiential histories. Using the affordance-based terminology, such features comprise the canonical affordances of the places: they are the possibilities for use and action that first come into one’s mind when thinking of a well-known place in one’s home town. Canonical affordances are normative in that they can be perceived and utilized either correctly or incorrectly, and they manifest the “normal way” of relating to the affordances present in an environment. The canonical affordances inherent in our daily environments largely define the contents of our everyday life, as well as our understanding of our everyday life. However, normativity also prevails with regard to more nuanced and intricate place-based affordances, giving rise to the conventionalization of more personal and reference group-specific relations to a place and its experiential character. Thus the experiential character of an everyday place is, at least partially, the outcome of the processes of familiarization and canonization. Such an outlook on the aesthetics of everyday places highlights the role that certain lesser-known and unrecognized experiential dimensions of mundane places may have in the constitution of the contemporary urban lifeworld. The central outcome of the thesis is that the idiosyncratic and often not-so-obvious experiential qualities inherent in the most familiar environments and places are crucial when looked at from the viewpoint of comprehensive well-being, thus forming a subject that requires more attention when trying to enhance the sustainability of our urban life-form from an all-encompassing perspective.Tämä väitöskirja käsittelee arkipäiväisten kaupunkipaikkojen merkitystä urbaanin elämismaailman muotoutumisen näkökulmasta. Tarkastelussa keskitytään kaupunkipaikkojen estetiikkaan, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti paikkojen kokemuksellista laatua ja luonnetta, sekä siihen, kuinka arkisten paikkojen abstraktit kokemukselliset ulottuvuudet kietoutuvat yhteen konkreettisten toiminnallisten ja materiaalisten ulottuvuuksien kanssa. Väitöskirjan teoreettinen perusta on filosofisessa estetiikassa ja erityisesti arjen estetiikassa. Väitöskirjassa hyödynnetään oleellisesti myös postfenomenologista tekniikan filosofiaa ja ekologista ympäristöpsykologiaa. Tämän lisäksi erinäisiä ihmismaantieteestä, kaupunkisuunnitteluteoriasta, arkkitehtuurin teoriasta sekä design-teoriasta peräisin olevia näkemyksiä sovelletaan tutkielman aihepiiriin. Tältä pohjalta väitöskirjassa esitellään postfenomenologisesti orientoitunut, tarjouman käsitteeseen perustuva näkemys arkisten kaupunkipaikkojen estetiikasta. Tutkielma nojautuu heideggerilaiseen paikkaperusteiseen ontologiaan, jonka mukaisesti ihmisen olemisen paikkasidonnaisuus on sitä oleellisesti määrittävä ominaisuus. Yhtäältä kohtaamme ja koemme erilaisia paikkoja jokapäiväisen elämämme puitteissa, niin että erilaiset paikkakokemukset ovat keskeinen osa arkielämäämme. Toisaalta kohtaamme ja koemme kaikki elämäämme kuuluvat asiat, ihmiset ja tapahtumat nimenomaan erilaista paikoista käsin, niin että koko olemassaolon tapamme perustuu viime kädessä paikkoihin ja näiden paikkojen meille avaamiin tulkintahorisontteihin. Väitöskirjan keskeisen argumentin mukaan jälkimmäistä, luonteeltaan ontologista paikkatulkintaa ei ole otettu riittävästi huomioon tämän päivän paikkakeskeisessä diskurssissa, jota myös useat vallitsevat kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen käytännöt osaltaan hyödyntävät. Väitöskirjan mukaan arkisia kaupunkipaikkoja ei lähtökohtaisesti tulisi tarkastella vain ns. universaalin kokijan ja tälle ominaisen paikkakokemuksen kautta, vaan erilaisten paikkojen merkitys kokemuksen perusrakenteena tulisi huomioida kattavammin. Arkielämämme paikat ovat oleellinen osa identiteettiämme, ja ne muovaavat ympäristökokemustamme tottumisen ja normalisaation kautta. Paikkoihin ja niiden ominaispiirteisiin tottumisen myötä alamme nähdä elinympäristössämme myös sellaisia ominaisuuksia ja arvoja, joita ulkopuolinen ei voi havaita. Väitöskirjan mukaan arkisten kaupunkipaikkojen perustavanlaatuinen asema kokemuksellisen identiteettimme ja kokonaisvaltaisen hyvinvointimme osatekijänä on huomioitava paremmin, mikäli tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kestävä kaupungistuminen.
Subject: estetiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
vihanninjoki_vesa_dissertation_2021.pdf 505.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record