2-vuotiaiden lasten kommunikaatiotaidot Esikko-menetelmällä arvioituna ja kielelliset taidot 3,5-vuotiaana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202103171668
Title: 2-vuotiaiden lasten kommunikaatiotaidot Esikko-menetelmällä arvioituna ja kielelliset taidot 3,5-vuotiaana
Author: Harmaja, Reetta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202103171668
http://hdl.handle.net/10138/328125
Thesis level: master's thesis
Degree program: Logopedian maisteriohjelma
Master's Programme in Logopedics
Magistgerprogrammet i logopedi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Lasten varhaisten kommunikaatiotaitojen arviointi on tärkeää myöhempien mahdollisten kielellisten vaikeuksien ehkäisemiseksi. Esikko-kysely on seulontamenetelmä, jossa vanhemmat arvioivat 6–24 kuukauden ikäisen lapsensa sosiaalisen kommunikaation, ymmärtämisen ja puheen tuottamisen kehitystä. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä Esikko-menetelmällä arvioitujen varhaisten kommunikaatiotaitojen ja myöhemmän kielellisen kehityksen välillä. Kielitaidon arvioinnit ovat kuitenkin olleet suppeita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Esikko-menetelmän käytettävyyttä 2-vuotiaiden lasten arvioinnissa ja tulosten mahdollisia yhteyksiä puheen ymmärtämiseen, puheilmaisuun, nimeämiseen ja taivutusmuotojen hallintaan lasten ollessa 3,5-vuotiaita. Tarkoitus oli myös selvittää, kuinka pysyviä lasten väliset erot ovat. Tämän työn otos oli osa Sanaseula-tutkimuksen aineistoa. Tutkittavat (N=50) olivat terveitä suomenkielisten perheiden lapsia. Vanhemmat täyttivät Esikko-arviointilomakkeen lasten ollessa 2-vuotiaita. Samojen lasten kielellisiä taitoja arvioitiin 3,5-vuotiaana eri testeillä (Reynellin kielellisen kehityksen testi, Bostonin nimentätesti, Morfologiatesti). Varhaisten kommunikaatiotaitojen ja myöhempien kielellisten taitojen välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimella sekä logistisen regressionanalyysin avulla. Taitojen pysyvyyttä selvitettiin myös vertaamalla, erosivatko Esikko-kyselyssä heikosti, tyypillisesti tai hyvin menestyneiden lasten pistemäärät kielellisissä testeissä 3,5-vuoden iässä. Korrelaatiokertoimien perusteella Esikko-kyselyn kokonaispistemäärillä 2-vuotiaana ei ollut yhteyttä kielellisten testien tuloksiin puolitoista vuotta myöhemmin. Tutkimuksessa näkyi kuitenkin trendi, jonka perusteella osaamisen taso on melko pysyvä ominaisuus eli heikot varhaiset kommunikaatiotaidot näkyvät myöhemmin heikompina kielellisinä taitoina. Yksittäisistä taidoista esille nousi varhaisen ymmärtämisen yhteys myöhempään taivutusmuotojen hallintaan. Tyypillisesti kehittyneiden lasten seulonnassa Esikko-menetelmää kannattaa käyttää varhaisemmissa ikäpisteissä kuin vasta 2-vuotiaana, jolloin esikielellinen vaihe on jo päättymässä ja useimmat lapset saavat korkeita pistemääriä.Assessing children’s early communication skills is important for preventing possible later language difficulties. The Finnish version of Communication and Symbolic Behavior Scales, Developmental Profile (FinCSBS) is a screening tool in which parents assess their 6-24 months old child’s development in social communication, understanding and speech. Earlier studies have found connections between early communication skills and later language development. However, these language tests have been limited. The aim of this study was to examine the usability of FinCSBS for assessing 2-year-old children and the possible associations of their early communication skills with receptive and expressive language, naming and the use of inflectional forms at 3,5 years of age. This study sample is part of the validation study of the short form version of the MacArthur Communication Inventories Finnish version (Sanaseula study). Participants (N=50) were typically developed children from monolingual Finnish families. Parents filled out the FinCSBS checklist when their children were 2 years old. The same children were assessed again at 3,5 years of age with different tests (Reynell Developmental Language Scales III, Boston Naming Test and Finnish Morfological Test). Associations between early communications skills and later language skills were studied by using Spearman’s correlation coefficient and logistical regression analysis. The stability of skills was examined by comparing whether there were differencies in later language skills between those who had succeeded poorly, typically or well earlier in FinCSBS. There were no correlations between the total scores of FinCSBS at 2 years of age and language skills year and a half later. However, this study shows a trend that the level of competence is a rather stable quality so that weak early communications skills will manifest later on as weak language skills. In this study, early understanding did correlate with a later ability to use inflectional forms. It is recommended to use FinCSBS with typically developing children earlier than at 2 years of age when the prelinguistic period is ending and most children will get high scores in the assessment.
Subject: seulonta
kommunikaation kehitys
kielen kehitys
leikki-ikäiset lapset


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Harmaja Reetta pro gradu 2021.pdf 515.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record