Kielen rikastamisterapian (LET) vaikuttavuus puheen ymmärtämisen ja tuottamisen kuntoutumiseen afasiassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104211937
Title: Kielen rikastamisterapian (LET) vaikuttavuus puheen ymmärtämisen ja tuottamisen kuntoutumiseen afasiassa
Author: Holopainen, Jonna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104211937
http://hdl.handle.net/10138/329248
Thesis level: master's thesis
Degree program: Logopedian maisteriohjelma
Master's Programme in Logopedics
Magistgerprogrammet i logopedi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Afasia on kielellis-kognitiivinen häiriö, joka vaikeuttaa kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Afasiaan liittyy usein myös ei-kielellisen kognitiivisen toiminnan, kuten työmuistin, ongelmia. Työmuistilla on erityisen tärkeä rooli kielellisessä prosessoinnissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että afasian aiheuttamia haittoja voidaan lievittää puheterapialla, mutta on vielä epäselvää mikä määrä terapiaa, missä vaiheessa sairastumista ja millä intensiteetillä on vaikuttavinta. Aiempi tutkimus on osoittanut, että suurempi määrä terapiaa lyhyemmän ajan sisällä tuottaisi parhaat tulokset, mutta tutkimusten tulosten vertailua vaikeuttaa se, että intensiivisyys on määritelty tutkimusten kesken eri tavoin. Afasian kuntoutukseen kehitetty LET-menetelmä on systeemistä ja kehityksellistä puheterapiaa, jonka tavoite on kielellis-kognitiivisen toiminnan palauttaminen. Työmuistin kuntoutuksen mahdollistava ”aivohölkkä” on LET:n keskiössä. LET-menetelmästä on vain vähän aiempaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka vaikuttavaa LET-terapia on intensiivisen puheterapian muotona, mitkä tekijät voivat ennustaa kuntoutumista LET-terapialla ja millainen rooli työmuistilla on kuntoutumisessa. Tutkielman aineisto kerättiin osana LET-kuntoutuksen hanketta vuosien 1987 ja 2010 välillä. Aineisto koostui 24:stä afasian saaneesta henkilöstä, joilla oli ollut aivoverenkiertohäiriö. Tutkimukseen otettiin henkilöitä, joilla aivotapahtuma oli ensimmäinen ja sairastumisesta oli kulunut 2–8 kuukautta. Koehenkilöiden kuntoutumista arvioitiin kuudessa mittauspisteessä, joissa kielellisinä arviointimenetelminä käytettiin afasian seurantatestiä, Western Aphasia Batteryä ja Token-testiä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin: muutosta puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa analysoitiin epäparametrisellä Friedmanin testillä, taustekijöiden yhteyttä muutoksen lineaarisella regressiolla ja työmuistin yhteyttä muutokseen lineaarisella korrelaatiolla. LET-menetelmän mukainen systemaattinen ja intensiivinen kuntoutus parantaa afasian saaneiden ihmisten puheen ymmärtämistä ja tuottamista. LET-kuntoutuksen vaikuttavuus puheen ymmärtämiseen on suurinta vaikean afasian saaneilla henkilöillä ja heillä, joilla sairastumisesta on kulunut vain vähän aikaa. Yksikään taustatekijöistä ei ollut yhteydessä tuottamisen kuntoutumiseen, mikä voinee johtua LET:n kehityksellisestä etenemisestä. Yhteyttä työmuistin ja kuntoutumisen välillä ei myöskään löydetty. Vaikka tutkimuksen tuloksia on tulkittava varoen, voidaan niitä käyttää kliinisen päätöksenteon tukena.Aphasia is a linguistic-cognitive disorder that impedes the understanding and production of speech and is often accompanied by disorders in non-linguistic cognitive functioning, such as working memory (WM). WM has a key role in supporting on-going linguistic processing. Earlier research shows that the impairments caused by aphasia can be alleviated with speech therapy but it is still unclear which amount of therapy is most effective, at which stage of the illness and with which intensity. Some research suggests that greater amount of therapy within a shorter time span yields greater outcome. However, research findings on the matter are difficult to synthesize as the definition of ‘intensity’ varies across studies. Language Enrichment Therapy (LET) is a systemic and developmental therapy programme for aphasia rehabilitation. LET aims to restore linguistic-cognitive functioning. LET also enables rehabilitation of working memory with “brain-jogging”. As there is hardly any prior research on the LET system, the aim of this thesis is to investigate its effectiveness as an intensive aphasia therapy programme and the role of working memory in rehabilitation and, further, to identify possible background factors predicting rehabilitation outcome. The data for this thesis was collected for a research project between 1987 and 2010. The data consists of 24 persons with aphasia (PWA) who suffered a first-time stroke and whose time post-onset at baseline was 2 to 8 months. Linguistic functioning was assessed six times within the research frame with Tsvetkova’s Speech Dynamics Test, Western Aphasia Battery and the Token test. The data was analysed statistically using Friedman’s test to analyse the change in understanding and producing speech, linear regression to analyse possible factors predicting outcome and linear correlation to analyse the connection between working memory and rehabilitation outcome. The findings show that intensive rehabilitation with the LET system improves the understanding and production of speech with PWA. LET is the most effective in ameliorating speech understanding for those PWA with greater impairment and lesser time post-onset. No factors predicting the outcome of speech production were found which might be due to the developmental nature of the LET system in which rehabilitation of understanding always precedes that of production. WM had no predictive value for rehabilitation outcome. These findings must be interpreted with caution but can still be used for clinical decision making.
Subject: kielen rikastamisterapia
intensiivinen puheterapia
afasia
vaikuttavuus
Full text embargoed until: 2023-04-01


Files in this item

Files Size Format View

Embargo on files ends: 2023-04-01

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record