Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Jakojuuriviljelyn vaikutus kasvihuonetomaatin satoon ja sadon laatuun

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Tuomo Karhula gradu.pdf 1.229Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/32940
Vie RefWorksiin
Title: Jakojuuriviljelyn vaikutus kasvihuonetomaatin satoon ja sadon laatuun
Author: Karhula, Tuomo
Contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
Thesis level:
Abstract: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jakojuuriviljelyn ja tavanomaisen viljelyn vaikutusta tomaatin sadontuottoon nykyaikaisessa kasvihuoneessa. Tutkimuksessa selvitettiin, tuottaako uusi kasvualustaratkaisu, jakojuuriviljely, suuremman sadon kuin tavanomainen viljely. Lisäksi selvitettiin syntyykö koejärjestelyssä tomaatin hedelmän laadullisia eroja ja onko veden käytön tehokkuudessa eroja.

Tutkimus tehtiin MTT Piikkiössä 3.4.–24.11.2009 kasvihuoneviljelynä. Käsittelyjä oli kaksi: tavanomainen viljely ja jakojuuriviljely, jossa tomaatin kasvualusta on jaettu kahteen osaan. Tavanomaisessa viljelyssä lannoiteliuoksen johtokyvyt olivat samat kasvualustan molemmilla puolilla, kun taas jakojuuriviljelyssä lannoiteliuoksien johtokyvyt olivat erilaiset. Toiselle puolelle kasvualustaa annettiin laimeaa lannoiteliuosta ja toiselle puolelle annettiin väkevää lannoiteliuosta. Kirjallisuuden mukaan korkeammalla johtokyvyllä voidaan saada paremman laatuisia tomaatteja, mutta riski piilee siinä, että korkea johtokyky laskee tuotetun sadon määrää. Liian matala johtokyky estää kasvia saamasta riittävästi ravinteita optimaaliseen sadontuottoon. Kun johtokykyä nostetaan ravinteita lisäämällä kasvin kasvu lisääntyy kunnes johtokyky saavuttaa optimitason. Tämän jälkeen kasvi kärsii kuivuudesta, koska liuoksessa oleva veden määrä ei ole riittävä. Tämän lisäksi kasvin ravinteiden otto häiriintyy näkyen mm. kalsiumin puutoksena mikä voi johtaa latvamädän syntyyn. Jakojuuriviljely voi mahdollistaa sekä ravinteiden että veden riittävään saannin.

Viljelyn aikana johtokyvyt kasvualustassa pysyivät miltei koko ajan tavoitearvoissaan. Koejakson aikana tavanomainen viljely tuotti tilastollisesti merkitsevästi enemmän kauppakelpoista satoa kappalemäärässä mitattuna. Latvamätä oli suurin yksittäinen tekijä, joka laski kauppakelpoisen sadon määrää. Vedenkäytön tehokkuus laskettiin jakamalla kasvin tuottama kauppakelpoinen sato koko viljelyn aikana kasvin käyttämän veden määrällä. Tuloksissa ei havaittu tilastollista merkitseviä eroja.

Jatkotutkimuksella olisi hyvä selvittää, mitkä ovat sopivat johtokyvyt jakojuuriviljelyssä, jotta siitä saataisiin mahdollisimman suuri ja laadullisesti hyvä sato. Kirjallisuuden mukaan jakojuuriviljelyssä juuriston väkevältä puolelta voi tulla kasviin kuivuusstressi signaaleja, jotka haittaavat optimaalista sadon tuotantoa.The aim of this research was to find out how split-root fertigation affects the tield and quality of greenhouse tomato grown under modern greenhouse conditions. The aim was to find out if split-root fertigation produces bigger and better quality crop than traditional fertigation. In addition water use efficiency was compared between the split-root and traditional fertigation approaches.

The study was conducted at MTT Agrifood Research Finland (Piikkiö) during 3.4.- 24.11.2009 in greenhouse. In split-root fertigation approach the roots of the tomato plants were divided into two comparments where the other compartment was fertigated with low electrical conductivity (EC) solution and the other on with concentrated EC solution. In traditional fertigation treatment the roots were also divided into two compartments but both parts were fertigated with solutions of equal EC.

In split-root fertigation plant is able to take water from dilute solution and nutrients from concentrated solution. High EC can inrcease tomatos quality but decrease yield. Split-root fertigation enables use of high EC and low EC solutions to achieve the best quality tomatoes and most yield.

During the cultivation period, the EC values of the nutrient solutions were maintained in their target values for almost all the time. The traditional fertigation approach produced more marketable yield and first class yield in number of fruits per plant than the split-root approach. The differences in the two approaches were statistically significant. One of the most factors that decreased the volume of marketable yield by was blossom-end rot.

Water use efficiency was calculated by dividing the marketable yield by the volume of the water used during growth season. The split-root fertigation approach produced 164 g/l and the traditional fertigation 171 g/l of fruits per used litre of water. However, the difference was not statistically significant.

Further research on split-root fertigation is needed. Based on the literature it the concentrated compartment in the split-root fertigation system may induce drought stress signals, which eventually reduc optimal production.
URI: http://hdl.handle.net/10138/32940
Date: 2012-04-25
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account