Korjuuajankohdan, lämpösumman ja lajikkeen vaikutus rehumaissin koostumukseen ja sulavuuteen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105122190
Title: Korjuuajankohdan, lämpösumman ja lajikkeen vaikutus rehumaissin koostumukseen ja sulavuuteen
Author: Pekkonen, Sonja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105122190
http://hdl.handle.net/10138/329867
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maataloustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Agricultural Sciences
Magisterprogrammet i lantbruksvetenskaper
Specialisation: Kotieläintiede
Animal Science
Husdjursvetenskap
Abstract: Maissinviljelyn yleistymiseen 2000-luvun aikana Suomessa ovat vaikuttaneet uudet lajikkeet, joilla on nopeampi kehitysrytmi ja parempi kylmänsietokyky. Ilmaston lämmetessä viljelyn odotetaan kasvavan entisestään. Nautakarjan rehuksi viljeltäessä rehumaissin etuna verrattuna nurmisäilörehuun on kertakorjuulla saatava suuri kuiva-ainesato ja suuri energiapitoisuus. Tässä maisterintutkielmassa selvitettiin korjuuajankohdan ja lajikkeen vaikutusta rehumaissin sokeri- ja tärkkelyspitoisuuteen sekä in vitro -sulavuuteen. Aineisto kerättiin Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilalla kasvukauden 2019 aikana tehdystä kenttäkokeesta. Osaruutukokeessa pääruututekijänä oli korjuuajankohta (101, 123 ja 144 vrk) ja osaruututekijänä lajike (P7326, P7034, MAS 10.A, MAS 08.F). Lisäksi tutkittiin lämpösumman vaikutusta sulamattoman neutraalidetergenttikuidun (iNDF) pitoisuuteen käyttäen aineistona Viikissä kolmena peräkkäisenä kasvukautena (2017-2019) tehtyjen ruutukokeiden tuloksia. Maissirehun sokeripitoisuus pieneni ja tärkkelyspitoisuus suureni myöhempinä korjuuajankohtina. Ravintoarvo oli suurin korjattaessa rehu 144 vrk kylvöstä. Rehun sulavuus oli suurimmillaan 123 vrk kylvöstä, mutta sulavuus ei laskenut tilastollisesti merkitsevästi korjattaessa rehu 144 vrk kylvöstä. Lajikkeista MAS 08.F sisälsi eniten sokeria ja vähiten tärkkelystä, joten sen ruokinnallinen laatu oli heikoin. MAS 10.A:n sokerin ja tärkkelyksen yhteispitoisuus oli suurin ja sulavuus muita lajikkeita parempi. Lajikkeiden koostumuksen muutokset eivät vastanneet aiempien tutkimusten tuloksia, joissa aikaisemmat lajikkeet sisälsivät enemmän tärkkelystä kuin myöhäisemmät lajikkeet. Lämpösumman kasvaessa rehun iNDF-pitoisuus lisääntyi. Kun lämpösumman kertymä laskettiin käyttämällä rajana +10 °C keskilämpötilaa iNDF-pitoisuus kuiva-aineessa kasvoi astetta kohden kaksi kertaa enemmän kuin laskettaessa lämpösumman kertymä käyttämällä rajana +5 °C keskilämpötilaa. Etelä-Suomen olosuhteissa on siis mahdollista korjata laadukas rehumaissisato nautakarjalle. Riittävän pitkä kasvuaika mahdollistaa tärkkelyksen kertymisen tähkään, mikä kompensoi kasvin ikääntyessä tapahtuvaa kuidun sulavuuden heikentymistä.
Subject: maissi
Zea mays L.
maissirehu
rehun koostumus
rehun sulavuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pekkonen_Sonja_tutkielma_2021.pdf 625.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record