Koneellisen istutuksen markkinat Suomessa : liiketoimintamallipohjainen tarkastelu

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105122201
Title: Koneellisen istutuksen markkinat Suomessa : liiketoimintamallipohjainen tarkastelu
Author: Ahonen, Otso
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105122201
http://hdl.handle.net/10138/329878
Thesis level: master's thesis
Degree program: Metsätieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Forest Sciences
Magisterprogrammet i skogsvetenskaper
Specialisation: Metsien ekologia ja käyttö
Forest Ecology and Management
Skoglig ekologi och resurshushållning
Abstract: Metsänhoitotöitä on pyritty koneellistamaan Suomessa monen vuosikymmenen ajan. Puunhakkuun ja -korjuun koneellistuminen on onnistunut hyvin ja uudistamistöistä maanmuokkaus ja kylvö ovat nykyään koneellistuneet lähes kokonaan. Metsänistutuksen koneellistuminen on ollut jo usean vuosikymmenen ajan kehitysvaiheessa, ja istutuskoneissa on tapahtunut kehitystä koko ajan. Istutuksen koneellistuminen ei ole kuitenkaan edennyt kuten oletettiin. Koneellisen istutuksen yleistymisen ongelmina ovat olleet muun muassa kustannustehottomuus, vaihteleva istutuslaatu ja sopivien istutustyömaiden löytäminen. Käsin tehtävän istutuksen on ajateltu vähenevän esimerkiksi työvoimapulan vuoksi. Metsurityötä tekevien henkilöiden määrä on vähentynyt Suomessa samoin kuin omatoimisten metsänomistajien määrä. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä olleet pakottavia tekijöitä koneistutuksen osuuden lisääntymiselle. Edelleen on kuitenkin voimassa näkemys, että tulevaisuudessa työvoimapulan vuoksi koneelliselle istutukselle olisi kysyntää enemmän. Tässä tutkimuksessa tutkittiin koneellisen istutuksen markkinoita istutusyritysten liiketoimintamalleja vertailemalla ja yritysten näkemyksiä tutkimalla. Liiketoimintamallien vertailu tehtiin yksinkertaistetusti Business model canvas -työkalua apuna käyttäen. Tutkimukseen haastateltiin sidosryhminä eri metsäalan toimijoita, jotka käyttävät koneellisen istutuksen palveluita. Lisäksi haastateltiin istutuskonevalmistaja Risuteciä. Näin saatiin näkemyksiä eri näkökulmista koneellisen istutuksen markkinoihin liittyen. Haastattelut toteutettiin puhelin- ja sähköpostihaastatteluina. Alun perin tarkoituksena oli toteuttaa haastattelut tapaamisina, mutta koronavirus muutti suunnitelmia. Koneistutusyritysten kanssa haastattelut toteutettiin kokonaan puhelimitse. Puhelun aikana käytiin läpi vapaamuotoisesti kysymyslomake, johon kirjattiin yrittäjän vastaukset. Sidosryhmien kanssa ensikontakti tehtiin puhelimitse ja haastattelu sähköpostitse. Yritysten vastausten perusteella tehtiin myös Business model canvasit. Tutkimuksessa havaittiin, että koneistutusyritysten koot vaihtelivat merkittävästi. Pienimmät yritykset työllistivät lähinnä yrittäjän perheen. Suurimmalla yrityksellä oli työntekijöitä kiireisimpinä sesonkiaikoina 12 henkilöä. Huomioitavaa oli kuitenkin yritysten tarjoama palveluvalikoima. Yksikään yritys ei tarjonnut pelkästään koneistutusta, vaan jokaisella yrityksellä oli useita palveluja tarjottavana. Osa tarjosi myös metsäalan ulkopuolisia palveluita. Monet yritykset vastasivat, että osaavaa työvoimaa oli haastavaa löytää. Koneelliseen istutukseen ei ole erillistä koulutusta, joten kuljettajat täytyy usein kouluttaa itse työhön. Istutustyömaiden laadulle toivottiin parannusta. Koneelliselle istutukselle eivät sovellu kiviset maat, koska niillä istutustyöjälki jää heikoksi. Koneistutusyritysten markkinointi oli yleensä vähäistä, tai sitä ei ollut ollenkaan. Yleisin vastaus markkinoinnista kysyttäessä oli kuulopuheiden eli puskaradion kautta tapahtuva markkinointi. Osa yrityksistä oli mainostanut lehti-ilmoitusten kautta ja osa oli päässyt mukaan lehtiartikkeliin, jossa käsiteltiin koneellista istutusta. Monesti koneellisen istutuksen markkinointi oli jäänyt muiden metsäalan toimijoiden tehtäväksi. Sidosryhmien haastatteluissa kävi ilmi, että metsäalan toimijat eivät suhtautuneet koneelliseen istutukseen kovin positiivisesti. Huonoina asioina pidettiin esimerkiksi kustannustehottomuutta ja istutuslaatua kivisillä mailla. Koneellisessa istutuksessa nähtiin kuitenkin potentiaalia tulevaisuudessa istutuskoneiden kehittyessä. Myös laitevalmistaja Risutec näki tulevaisuuden valoisana, kunhan tehdään tarvittavat kehitystoimenpiteet ja markkinointi metsänomistajien suuntaan yleisen käsityksen muuttamiseksi positiivisempaan suuntaan. Koneellinen istutus tuntui vastausten perusteella olevan tilanteessa, jossa ei tapahdu juuri mitään. Koneistutusyritykset eivät olleet halukkaita investoimaan tulevaisuudessa koneelliseen istutukseen Perusteluna oli, että koneellisen istutuksen kannattavuutta pitäisi saada paremmaksi. Sidosryhmien vastausten perusteella metsäalan toimijat odottivat uutta jatkuvatoimista istutuskonetta, jota tällä hetkellä kehitetään Ruotsissa. Jatkuvatoimisen koneen odotetaan olevan kannattavampi kuin nykyiset kaivinkoneisiin kiinnitettävät istutuskoneet. Koneistutusmarkkinoilla on tällä hetkellä parannettavia asioita esimerkiksi markkinoinnissa, palvelutarjonnassa, työvoiman koulutuksessa ja työmaiden suunnittelussa. Suurimpina ongelmina ovat kuitenkin käsin tehtävän istutuksen hinta ja laatu, jotka ovat tällä hetkellä liian kilpailuvoimaisia koneellisen istutuksen vastaaviin verrattuna.
Subject: Koneellinen istutus
markkinat
liiketoimintamalli
Business model canvas


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record