What Makes Us Environmentally Friendly? : Social Psychological Studies on Environmenal Concern, Components of Morality and Emotional Connectedness to Nature

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7644-2
Title: What Makes Us Environmentally Friendly? : Social Psychological Studies on Environmenal Concern, Components of Morality and Emotional Connectedness to Nature
Author: Ojala, Ann
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social Psychology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2012-06-02
Belongs to series: Publications of the Department of Social Research - URN:ISSN:1798-9132
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7644-2
http://hdl.handle.net/10138/33082
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Most environmental problems are caused by human behaviour. It is important to better understand what may make people more environmentally friendly. The main theoretical framework of this dissertation was based on the assumption that environmental friendliness belongs to the moral domain. The dissertation was based on three studies. The first study was a continuation of the discussion of self-centred and other-centred motives of environmental concern. The main question was: What is the difference between self-centred and other-centred environmental concerns and how are these concerns related to environmentally friendly behaviour intentions? The second study was about the relationship of different components of morality (with an emphasis on moral judgment and empathy) on environmentally friendly behaviour. The main question was: What is the role of empathy and moral judgment development in environmentally friendly behaviour? In the third study the main question was: How is emotional connectedness to nature related to an ecological worldview? These three studies were based on two representative samples of the Estonian population, using the Omnibus data collection method. In Study one, respondents were asked about their personal environmental concerns in general and in relation to their health. They were also presented standardised measures of egoistic, altruistic and biospheric environmental concerns and environmentally friendly behavioural intentions. In Study two, a new measure of environment-related moral judgment The Jaan Dilemma was developed on Rest s Defining Issues Test. The second study examined the role of empathic concern, perspective-taking and moral judgment of self-reported environmentally friendly behaviour after such predictors as socio-demographic variables, moral values and responsibility were controlled in hierarchical regression analysis. The structured questionnaire was also used in Study three for measuring interaction of leisure activities and emotional connectedness with nature to predict an ecological worldview. The results of the first study suggested that for being more environmentally friendly, it was important to understand how environmental problems were related to one s everyday life and to personal health. Of the egoistic, altruistic and biospheric environmental concerns, the latter ones were more important factors of environmental friendliness. The results of the second study suggested that environmentally friendly behaviour involves an emotional component (empathic concern) and a rational component (moral judgment) of morality that remained significant even after the more conventional predictors (i.e., moral values, responsibility) were taken into account. The actual relationship between empathy felt towards humans and emotional connectedness to nature is an issue that deserves further attention. The results of the third study suggested that having positive emotional experiences connected with nature while visiting nature promotes an ecological worldview, especially in the older age group. In sum, moral values, pro-environmental attitudes and beliefs, empathy, responsibility, higher moral development and positive emotions in nature were related to higher environmental friendliness. Suggestions for further studies and implementations for practice are presented in the discussion.Useimmat ympäristöongelmat johtuvat ihmisen käyttäytymisestä. On tärkeää lisätä ymmärrystämme siitä, miten ihmiset saataisiin ympäristöystävällisemmiksi. Väitöskirjan teoreettinen viitekehys perustuu oletukseen, että ympäristöystävällisyys kuuluu moraaliin. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäinen tutkimus liittyy keskusteluun ympäristöhuolia motivoivista tekijöistä. Pääkysymyksenä on miten minäkeskeiset ja epäitsekkäät ympäristöhuolet eroavat toisistaan, ja kuinka nämä huolet suhtautuvat aikomukseen toimia ympäristöystävällisesti. Toinen tutkimus koskee moraalin eri osatekijöiden (erityisesti moraalisen arvostelukyvyn ja empatian) yhteyttä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Sen pääkysymyksenä on empatian ja moraalisen arvostelukyvyn kehitystason vaikutus ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Kolmannen tutkimuksen pääkysymys on, mikä vaikutus tunnesuhdella luontoon on yksilön ekologiseen maailmankuvaan. Ensimmäisen tutkimuksen tulosten mukaan yksilön ympäristöystävällisyyttä selitti se, että hän ymmärsi miten ympäristöongelmat liittyivät hänen arkielämäänsä ja omaan terveyteensä. Minäkeskeisistä, altruistisista ja luontokeskeisistä huolista kaksi viimemainittua olivat tärkeitä ympäristöystävällisyyden kannalta. Toinen tutkimus osoitti, että ympäristöystävällisessä käyttäytymisessä on moraalinen tunnekomponentti (empaattinen huoli) ja moraalinen järkikomponentti (moraalinen arvostelukyky), jotka vaikuttivat vielä sen jälkeen, kun tavanomaisemmat selittävät tekijät, kuten moraaliset arvot ja vastuu oli tilastollisesti otettu huomioon. Lisätutkimusta ansaitsevaksi kysymykseksi nousi, miten ihmisiin kohdistuva empatia ja tunneyhteys luontoon tarkkaan ottaen liittyvät toisiinsa. Kolmas tutkimus viittasi siihen, että luonnossa liikkuessa koetut myönteiset tunne-elämykset kytkeytyvät ekologiseen maailmankuvaan, etenkin vanhimmassa ikäryhmässä. Kaikkiaan ympäristöystävällisyyttä ennustivat moraaliarvot, ympäristöystävälliset asenteet ja käsitykset, empatia, vastuu, kehittynyt moraalinen arvostelukyky ja myönteiset tunnekokemukset luonnossa. Mitä voimme tehdä ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi? Tässä tutkimuksessa omakohtaiset ympäristökysymykset liittyivät vahvemmin arkikäyttäytymiseen. Niinpä olisi tärkeää, että ympäristöongelmat koskettaisivat meitä jokaista henkilökohtaisesti. Jokaisen pitäisi henkilökohtaisesti ymmärtää ja tuntea vastuunsa ympäristöystävällisestä käyttäytymisestä tehdäkseen ympäristöystävällisiä päätöksiä. Tämä tutkimus osoitti myös, että vanhemmat ihmiset ovat ympäristöystävällisempiä kuin nuoret. Koska tietoisuus ympäristöongelmista, moraalinen arvostelukyky ja yhteys luontoon kasvoivat iän myötä, ympäristöystävällisyys näyttää kehittyvän iän mukana. Ympäristöystävällisyyttä saattaa lisätä tietoisuus luonnosta ja sen myönteisistä vaikutuksista. Voimme järjestää luonnossa ulkoilmakokouksia, seminaareja ja työpajoja ja osoittaa niiden osanottajille miten luonto vaikuttaa meihin myönteisesti. Samalla tavoin kuin hyvät kiintymyssuhteet ovat tärkeitä empatian kehitykselle, myönteiset luontokokemukset nostavat ympäristöystävällisyyttä.
Subject: sosiaalipsykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
envfriendly.pdf 655.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record