Eräiden kierrätyslannoitteiden vaikutus kauran (Avena sativa L. ’Obelix’) fosforinottoon

Abstract

Kaivannaisfosfori on merkittävin fosfaattilannoitteiden lähde maailman maataloudessa. Fosforia on kuitenkin rajallinen määrä maapallolla ja kaivannaisfosforin varannot uhkaavat ehtyä 50-500 vuoden aikana. Maailman maatalous joutuu sopeutumaan tulevaisuudessa kaivannaisfosforin vähenemiseen, jolloin fosforin talteen saaminen erilaisin kierrätysmenetelmin tulee olemaan merkittävä kiertotalouden osa. Kierrätyslannoitteiden mahdollisuuksia on yleisesti tutkittu viime aikoina paljon, mutta niiden vaikutusta kauran fosforin ottoon on tutkittu melko vähän.

Tämän tutkimuksen tarkastelun kohteena oli kauran (Avena sativa. L Obelix) fosforin otto vuosina 2017 ja 2018 Uudellamaalla sijaitsevalla koelohkolla. Tutkittavina kierrätyslannoitteina olivat lihaluujauho, matokomposti, mädätejäännös ja ammoniumsulfaatti. Kontrollina tutkimuksessa olivat väkilannoiteruutu sekä lannoittamaton ruutu. Koepellon lannoitushistoria oli suomalaisittain tyypillinen ja pellon fosforitaso oli tutkimuksen alkuvaiheessa luokiteltu hyväksi tai korkeaksi. Vuoden 2017 kasvukausi oli pitkäaikaiseen keskiarvoon (1981-2010) nähden kylmä ja sateinen, kun taas vuosi 2018 oli erityisen lämmin ja kuiva.

Tämän tutkimuksen perusteella näillä kierrätyslannoitteilla ei ollut merkitsevää eroa kauran fosforin ottoon kumpanakaan vuonna verrattuna väkilannoitteeseen tai lannoittamattomaan käsittelyyn. Merkitsevä ero näkyi kuitenkin vuoden 2017 fosforin otossa lihaluujauhon ja mädätejäännöksen välillä (p=0,0159 vertailussa lannoittamattoman käsittelyn ja p=0,0206 vertailussa väkilannoitekäsittelyn kanssa). Maaperän fosforitaseissa ei havaittu merkitseviä eroja käsittelyiden välillä. Kierrätyslannoitekäsittelyiden välillä havaittiin merkitsevä ero niiden vaikutuksessa maaperän pH-arvoon (p=0,045 vertailussa lannoittamattoman ruudun ja p=0,036 vertailussa väkilannoitekäsittelyn kanssa) vuonna 2018. Tukeyn HSD-testissä ei kuitenkaan tapahtunut jakaantumista eri alajoukkoihin. Koepellon ennestään hyvä ravinnetilanne on voinut vaikuttaa kokeessa tasaamalla eroja eri käsittelyiden välillä.