Entsymaattisten käsittelyjen vaikutus palkokasvipohjaisten välipalatuotteiden aiheuttamiin vatsaoireisiin herkkävatsaisilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106183139
Title: Entsymaattisten käsittelyjen vaikutus palkokasvipohjaisten välipalatuotteiden aiheuttamiin vatsaoireisiin herkkävatsaisilla
Alternative title: The effects of enzymatic treatments of legume-based products on the severity of gastrointestinal symptoms
Author: Simpura, Lyyra
Other contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106183139
http://hdl.handle.net/10138/331525
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelma
Master's Programme in Human Nutrition and Food Behaviour
Magisterprogrammet i human nutrition och matbeteende
Specialisation: Ihmisen ravitsemus
Human Nutrition
Human nutrition
Abstract: Johdanto: Toiminnalliset ruoansulatuskanavan häiriöt ovat yleisiä häiriöitä, joihin liittyy vatsan alueen kipua ja turvotusta sekä muuttunutta suolen toimintaa. Häiriöitä kutsutaan toiminnallisiksi, sillä niissä ei havaita suoliston rakenteellisia tai biokemiallisia poikkeamia. Myös kokemus herkkävatsaisuudesta on yleistä, ja se yhdistyy tyypillisesti tiettyihin ruoka-aineisiin. Monelle herkkävatsaiselle palkokasvit eivät sovi niiden sisältämien fermentoituvien, FODMAP-yhdisteisiin kuuluvien, α-galakto-oligosakkaridien takia. Antinutrienttina toimivan fytaatin vaikutus imeytymättömien proteiinien määrään ja edelleen vatsavaivoihin on epäselvä. Entsymaattisilla käsittelyillä voidaan vähentää haluttujen yhdisteiden pitoisuuksia elintarvikkeissa, mutta käsittelyjen toimivuutta suolisto-oireiden vähentämiseksi ei ole juurikaan tutkittu. Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli verrata kahden entsyymikäsitellyn ja yhden kontrollituotteen aiheuttamien suolisto-oireiden voimakkuuksien eroja herkkävatsaisilla koehenkilöillä. Tuotteiden käsittelyillä vähennettiin α- galakto-oligosakkaridien ja fytaattien pitoisuuksia. Tutkimuselintarvike oli hernepohjainen lusikoitava välipalatuote. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, plasebokontrolloitu vaihtovuorokoe terveillä 21–70-vuotiailla naisilla ja miehillä, jotka kokivat itsensä herkkävatsaisiksi (n=26). Tutkittavat söivät kullakin viikolla kaksi välipalatuotetta ja raportoivat subjektiivisia suolisto-oireitaan 72 tunnin ajalta verkossa toimivalle oirelomakkeelle. Yhdeksän oireen voimakkuutta raportoitiin lukuarvoin 0–100 VAS-asteikon avulla. Aineistosta analysoitiin oireiden maksimiarvot, maksimiarvon saavuttamiseen kulunut aika, maksimiarvot kahdeksassa aikapisteessä sekä oireiden summamuuttujat käsittelyittäin. Käsittelyiden välisten erojen tilastolliseen analysointiin käytettiin pääasiassa Friedmanin riippuvien otosten testiä. Lähtötilanteen ja intervention aikaisten oireiden riippuvuutta tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla ja analysoitiin tilastollisesti Fisherin tarkalla testillä. Tulokset: Oireiden voimakkuus oli kohtalaisen matalaa kaikilla käsittelyillä. Vatsakivun maksimivoimakkuus oli merkitsevästi suurempaa kahdella entsyymillä käsitellyllä tuotteella kuin kontrollituotteella (p=0,038). Aikapisteessä 5 turvotus oli merkitsevästi voimakkaampaa yhdellä entsyymillä käsitellyllä tuotteella verrattuna kaksoiskäsiteltyyn tuotteeseen (p=0,051), ja ilmavaivojen voimakkuus oli suurempaa yhdellä entsyymillä käsitellyllä tuotteella kontrollituotteeseen verrattuna (p=0,021). Muissa tutkimuksessa tarkastelluissa muuttujissa ei havaittu merkitseviä eroja käsittelyiden välillä, vaikkakin oireiden voimakkuuden trendi oli suurempaa entsyymikäsitellyillä tuotteilla kuin kontrollituotteella. Päätelmät: Oireiden määrä kaikilla tuotteilla oli odotettua pienempi. Koska kontrollituotteet eivät juurikaan aiheuttaneet vatsavaivoja, tässä tutkimuksessa ei todennäköisesti tavoitettu palkokasveista suolisto-oireita saavia. Lisäksi entsyymikäsitellyt tuotteet eivät olleet paremmin siedettyjä kuin käsittelemätön kontrollituote. Koska suolisto-oireita aiheuttavia yhdisteitä pilkkovien entsyymivalmisteiden tehosta suolisto-oireiden lieventämiseksi on jonkin verran näyttöä, elintarvikkeiden entsyymiavusteiset prosessointimenetelmät voivat olla mahdollinen tulevaisuuden ratkaisu laajempaan palkokasvien käyttöön. Lisää tutkimusta entsyymikäsittelyjen vaikutuksista suolisto-oireisiin tarvitaan niin terveillä kuin toiminnallisista ruoansulatuskanavan häiriöistä kärsivillä ihmisillä.Background: Functional gastrointestinal disorders (FGIDs) are common diseases characterized by disturbing gastrointestinal (GI) symptoms in the absence of structural or biochemical changes in GI tract. Well identified group of compounds responsible for GI symptoms are FODMAPs (fermentable oligo-, di- and monosaccharides and polyols). Legumes contain α-galacto-oligosaccharides (α-GOS), unabsorbed, osmotically active and rapidly fermented fibres, known for colonic gas formation. The role of phytic acid (PA) and its effects on GI symptoms as complex-forming agent is not fully understood. These antinutrients can be removed by enzymatic treatments. However, usefulness of these treatments on reducing GI symptoms is not known. Aims: The aim of this research was to investigate whether two different enzymatic treatments of pea-based products have an impact on experienced GI symptoms. α-GOS and PA content was reduced in the test products. Material and methods: This was a 3–week randomized, double-blinded, placebo-controlled cross-over-designed study. Participants (n=26) were healthy males and females aged 21–70 who claimed to experience GI symptoms after consuming legumes. Each participant received weekly two portions of either α-galactosidase-treated, double-enzyme-treated or control, spoonable pea-based product. They reported severity of nine GI symptoms within 72–hour time period via web-based survey using visual analog scale (VAS). Maximum values, the time for experiencing the maximum values, maximum values in 8 time points and symptom sum scores were analyzed. To study differencies in GI symptoms caused by the study products, data was analyzed statistically using mainly non-parametric Friedman’s test. Dependence of baseline symptoms and symptom scores were examined using crosstabulation and analyzed statistically with Fisher’s exact test. Results: Participants’ median symptom scores were rather low throughout the intervention, indicating that the participants were after all not very sensitive for legume GOS. Maximum pain score was significantly higher with the double-enzyme-treated product compared to the control product (p=0,038). At time point 5 bloating score was significantly higher with the α-galactosidase-treated product than with the double-enzyme-treated product (p=0,051), and flatulence score was significantly higher with the α-galactosidase-treated product than with the control product (p=0,021). There were no statistically significant differencies in any other examined variables between the study products. Although there was a slight trend towards more severe symptoms with the enzyme-treated products compared to the control product. Conclusions: The enzyme-treated pea-based products were not better tolerated than the control product, but that may be due to the fact that the experienced GI symptoms were rather mild in general. There are some evidence on the use of α-galactosidase supplement to alleviate GOS-induced GI symptoms. In future, the products should be tested in specifically α-GOS- and/or PA sensitive population.
Subject: Toiminnalliset ruoansulatuskanavan häiriöt
FODMAP
α-galakto-oligosakkaridi
fytaatti
palkokasvit


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record