Associations of dietary patterns with common infections and antibiotic use among Finnish preschoolers

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106183200
Title: Associations of dietary patterns with common infections and antibiotic use among Finnish preschoolers
Author: Peltonen, Henna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106183200
http://hdl.handle.net/10138/331612
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelma
Master's Programme in Human Nutrition and Food Behaviour
Magisterprogrammet i human nutrition och matbeteende
Specialisation: Ihmisen ravitsemus
Human Nutrition
Human nutrition
Abstract: Tausta: Päiväkotilapset sairastavat runsaasti infektioita. Suuret ryhmäkoot ja vaihtelevat hygieniakäytännöt edesauttavat taudinaiheuttajien leviämistä päiväkotiympäristössä. Päiväkotilasten runsas sairastaminen aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle, minkä vuoksi infektioiden riskitekijöitä on tärkeä selvittää. Yksi riskitekijä voi olla ruokavalio. Toimiakseen elimistön vastustuskyky edellyttää riittävää energian, proteiinin, monityydyttymättömien rasvahappojen, ravintokuidun sekä useiden mikroravintoaineiden saantia. Runsas sokerin ja tyydyttyneiden rasvahappojen saanti voi puolestaan olla haitallista. Aiemmissa ravitsemustutkimuksissa päiväkotilasten infektioita on kuitenkin pyritty ehkäisemään lähinnä probioottien avulla. Kokonaisruokavalion merkitystä päiväkotilasten infektioissa on sen sijaan tutkittu hyvin vähän. Tavoite: Tutkielman tavoitteena oli selvittää, ovatko ruokavaliotyylit yhteydessä flunssan, vatsataudin ja antibioottikuurien esiintyvyyteen suomalaisilla päiväkotilapsilla. Menetelmät: Tutkielmassa käytettiin aineistoa DAGIS-poikkileikkaustutkimuksesta. Tutkittavina olivat 721 3-6-vuotiasta päiväkotilasta. Vanhemmat raportoivat takautuvasti, kuinka monta flunssaa, vatsatautia ja antibioottikuuria heidän lapsensa olivat kokeneet edeltävän vuoden aikana. Lasten ruoankäyttö mitattiin niin ikään takautuvasti edeltävän viikon ajalta vanhempien täyttämän 47-kohtaisen ruoankäytön frekvenssikyselyn avulla. Lisäksi vanhemmat raportoivat lapsiin ja perheeseen liittyvistä taustatekijöistä. Ruoankäyttöaineistosta tunnistettiin kolme ruokavaliotyyliä käyttäen pääkomponenttianalyysiä: 1) makeat ja suolaiset naposteltavat (tunnusomaista mm. keksien, suklaan ja jäätelön käyttö); 2) terveystietoinen (tunnusomaista mm. pähkinöiden, maustamattoman jogurtin ja marjojen käyttö) ja 3) kasvikset ja prosessoitu liha (tunnusomaista mm. vihannesten, lihaleikkeleiden ja hedelmien käyttö). Kullekin lapselle laskettiin ruokavaliotyylipisteet, jotka kuvasivat, kuinka läheisesti ruoankäyttö muistutti kutakin ruokavaliotyyliä. Ruokavaliotyylipisteiden jakaumat jaettiin kolmanneksiin, jotka nimettiin vähäisesti, kohtalaisesti ja voimakkaasti kutakin ruokavaliotyyliä muistuttaviksi. Negatiivisella binomiregressioanalyysillä tutkittiin ruokavaliotyylikolmannesten yhteyttä flunssan ja antibioottikuurien esiintyvyyteen. Logistisella regressioanalyysillä tutkittiin ruokavaliotyylikolmannesten yhteyttä mahdollisuuteen kokea vähintään yksi vatsatauti. Tulokset: Lapsilla, joilla ruoankäyttö muistutti kohtalaisesti ja voimakkaasti makeat ja suolaiset naposteltavat -tyyliä, oli pienempi flunssan esiintyvyys verrattuna lapsiin, joilla ruoankäyttö muistutti vähäisesti makeat ja suolaiset naposteltavat -tyyliä (PR=0.89, 95% CI=0.80-1.00 ja PR=0.88, 95% CI=0.79-0.99), kun huomioitiin lasten ikä, sukupuoli, samassa kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, osallistuminen päiväkotihoitoon (päivät/viikko), probioottien käyttö sekä perheen korkein koulutustausta. Vastaavasti lapsilla, joilla ruoankäyttö muistutti voimakkaasti terveystietoista tyyliä, oli suurempi flunssan esiintyvyys verrattuna lapsiin, joilla ruoankäyttö muistutti vähäisesti terveystietoista tyyliä (PR=1.13, 95% CI=1.01-1.27). Lapsilla, joilla ruoankäyttö muistutti kohtalaisesti makeat ja suolaiset naposteltavat -tyyliä, oli pienempi mahdollisuus saada vatsatauti (OR=0.63, 95% CI=0.44-0.92) ja pienempi antibioottikuurien esiintyvyys (PR=0.77, 95% CI=0.59-1.00) verrattuna lapsiin, joiden ruoankäyttö muistutti vähäisesti makeat ja suolaiset naposteltavat -tyyliä. Kasvikset ja prosessoitu liha -tyylin ja infektioiden tai antibioottikuurien välillä ei havaittu merkitseviä yhteyksiä. Taustatekijöiden huomioiminen ei vaikuttanut tutkittaviin yhteyksiin. Johtopäätökset: Tulokset olivat vastoin oletuksia. Havaitut yhteydet antaisivat ymmärtää, että terveellisemmät ruokatottumukset liittyivät heikompaan vastustuskykyyn ja epäterveellisemmät parempaan, mitä on hankala pitää uskottavana. Terveystietoisimmat vanhemmat olivat saattaneet ruokavalion lisäksi kiinnittää enemmän huomioita lastensa sairasteluun kuin vähemmän terveystietoisemmat vanhemmat, mikä saattaa selittää tuloksia. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään, onko ruokatottumuksilla merkitystä päiväkotilasten infektioissa. Tällöin pitkittäinen tutkimusasetelma on suositeltavaa.Background: Preschoolers suffer frequently from infections. Large group sizes and varying hygiene practices may enhance pathogen transmission within preschool settings. Preschool-attributable infections cause economic consequences for society, which is why identifying the related risk factors is of importance. One such may be diet. Appropriate immune defence requires sufficient intakes of energy, protein, polyunsaturated fat, dietary fibre, and numerous micronutrients, whereas excess sugar and saturated fat may be harmful. However, previous nutritional research examining preschoolers’ infections has mainly focused on probiotics. Little research has been done on the role of whole-diet in preschoolers’ susceptibility to infections. Aim: The present study aimed to investigate the associations of dietary patterns with common colds, gastroenteritis, and antibiotic courses among Finnish preschoolers. Methods: The study sample included 721 children aged 3-6 years attending the cross-sectional DAGIS survey. The parents reported retrospectively how many common colds, gastroenteritis, and antibiotic courses their children had experienced during the past year. Children’s food consumption was recorded using a 47-item food frequency questionnaire filled in by the parents. The parents also reported background factors of their children and family. The following three dietary patterns were identified based on the food consumption frequencies using principal component analysis: 1) sweets-and-treats pattern (high loadings of e.g. biscuits, chocolate, and ice cream); 2) health-conscious pattern (high loadings of e.g. nuts, natural yoghurt, and berries); and 3) vegetables-and-processed meats pattern (high loadings of e.g. vegetables, colds cuts, and fruits). Dietary pattern scores were calculated for each child to describe the strength of adherence to each identified dietary pattern. The distributions of the dietary pattern scores were divided into thirds that were labelled low, moderate, and high adherence groups. Negative binomial regression analysis was used to examine the associations between thirds of the dietary pattern scores and the prevalence of common colds and antibiotic courses. Logistic regression analysis was used to investigate the associations between thirds of the dietary pattern scores and a chance of experiencing at least one gastroenteritis. Results: Prevalence of common colds was lower in moderate and high adherences to the sweets-and-treats pattern compared to low adherence (PR=0.89, 95% CI=0.80-1.00; and PR=0.88, 95% CI=0.79-0.99, respectively) and higher in high adherence to the health-conscious pattern compared to low adherence (PR=1.13, 95% CI=1.01-1.27) after adjusting for age, sex, number of children living in the same household, frequency of preschool attendance, probiotic use, and the highest educational level in the family. Moderate adherence to the sweets-and-treats pattern was associated with a lower chance of at least one gastroenteritis (OR=0.63, 95% CI=0.44-0.92) and lower prevalence of antibiotic courses (PR=0.77, 95% CI= 0.59-1.00) compared to low adherence. No significant associations were observed between the vegetables-and-processed meats pattern and the infectious outcomes. Adjustments for the background factors did not modify the associations. Conclusion: The results were unexpected. The associations observed would suggest that favouring unhealthier foods but avoiding healthier foods was linked to better immunity, which is difficult to accept as true. Parents who were most health-conscious of their children’s diet might also have been more conscious of their children’s illness conditions than less health-conscious parents, which may explain the results. Further research with longitudinal designs is needed to determine whether dietary habits play a role in preschoolers’ susceptibility to infections.
Subject: Common cold
gastroenteritis
infections
antibiotics
diet
dietary patterns
dietary habits
preschoolers
preschool
flunssa
vatsatauti
infektiot
antibioottikuuri
antibioottien käyttö
ruokavalio
ruokatottumukset
päiväkotilapset
päiväkoti


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record