Vanhempien käyttämien kielenkehityksen tukimuotojen yhteys leikki-ikäisen lapsen kielellisiin taitoihin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106303300
Title: Vanhempien käyttämien kielenkehityksen tukimuotojen yhteys leikki-ikäisen lapsen kielellisiin taitoihin
Alternative title: Connection of parent’s language supporting forms to preschool age child’s language skills
Author: Jaakola, Sara
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106303300
http://hdl.handle.net/10138/332048
Thesis level: master's thesis
Degree program: Logopedian maisteriohjelma
Master's Programme in Logopedics
Magistgerprogrammet i logopedi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Vanhemmat ovat pienen lapsen tärkeimmät vuorovaikutuskumppanit. Lapsen kielenkehitystä tukee vanhemman käyttämä runsas ja monipuolinen puhe. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhempien käyttämien kielenkehityksen tukimuotojen (kirjojen lukeminen, tarinoiden kertominen ja lapselle laulaminen) yhteyttä tyypillisesti kehittyneiden leikki-ikäisten (2;6–3;6 v) lasten ymmärretyn sanaston ja ymmärretyn kielen hallintaan sekä ilmaistun sanaston hallintaan. Tutkimusaineisto muodostui 50 tyypillisesti kehittyneestä suomenkielisestä lapsesta. Tutkimusaineisto on LEINIKKI-tutkimuksen osa-aineisto. Vanhempien käyttämien kielenkehityksen tukimuotojen yleisyyttä selvitettiin Kielenkehityksen tukeminen kotitilanteissa -lomakkeella. Leikki-ikäisten lasten ymmärretyn sanaston hallintaa arvioitiin Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence III (WPPSI-III) -testin Kuvasanavarastotehtävällä ja ymmärretyn kielen hallintaa Reynellin kielellisen kehityksen testin ymmärtämisosiolla. Lasten ilmaistun sanaston hallintaa arvioitiin WPPSI-III -testin Nimeämistehtävällä sekä vanhempien arvioon perustuvalla LEINIKKI-arviointimenetelmän sanaston hallintaa kartoittavilla osioilla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Menetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksessa lapset, joille luettiin usein, erosivat tilastollisesti merkitsevästi ymmärretyn sanaston, ymmärretyn kielen ja ilmaistun sanaston hallinnassa lapsista, joille luettiin harvoin. Lisäksi ne lapset, joille äidit tai isät tarinoivat usein, suoriutuivat merkitsevästi paremmin LEINIKKI-arviointimenetelmän sanaston hallinnassa kuin lapset, joille tarinoitiin harvoin. Sen sijaan ryhmien (lapset, joille lauletaan harvoin ja lapset, joille lauletaan usein) välillä ei havaittu merkitseviä eroja ymmärretyn sanaston, ymmärretyn kielen tai ilmaistun sanaston hallinnassa. Vanhempien kirjojen ääneen lukeminen ja tarinoiden kertominen kehittävät leikki-ikäisen lapsen kielellisiä taitoja. Tutkimuslöydöksiä voidaan hyödyntää kannustettaessa vanhempia kirjojen lukemiseen ja tarinointiin. Aiheen tutkimusta on tärkeää jatkaa laajemmassa otannassa, jolloin saadaan vielä tarkempi kuva vanhempien käyttämien tukimuotojen vaikutuksesta lapsen kielellisten taitojen hallintaan.Parents are young child’s most important communication partners. When parents use rich and diverse language it enhances child’s language development. The aim of this study was to examine if using a different kind of supporting forms (shared book reading, storytelling and singing) by parents enhances typically developed (2;6–3;6 years) children’s receptive vocabulary, receptive language and/or expressive vocabulary. Research data consists of 50 typically developed monolingual Finnish-speaking children, a sub-group of participants of LEINIKKI Study. Parent’s usage of language supporting forms was examined by Supporting children’s language development at home -form. Children’s receptive vocabulary skills were assessed by Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence III (WPPSI-III) subtest of Receptive Vocabulary. Children’s receptive language skills were assessed by the receptive part of the Reynell Developmental Language Scales III. Children’s expressive vocabulary were assessed by WPPSI-III subtest of Picture Naming and LEINIKKI -method’s vocabulary section. The data was analysed statistically. Methods included independent samples t-tests, Mann-Whitney U-tests and linear regression analysis. In this research children, whose parents read books often with child, got statistically significantly higher scores in tests of receptive vocabulary, receptive language, and expressive vocabulary than children, whose parents read books seldom with child. Children, whose parents tell stories often, got statistically significantly higher scores of expressive vocabulary measured by LEINIKKI meth-od’s vocabulary section than children, whose parents tell stories seldom. There were no group differences in language skills between children, whose parents sing often or seldom. Shared book reading and storytelling develops child’s language skills. These research findings can be utilized when encouraged parents to read aloud books and telling stories to the child. It is important to research this topic more with larger data to get more information about connection of parent’s language supporting forms to preschool age child’s language skills.
Subject: ymmärretty sanasto
ymmärretty kieli
ilmaistu sanasto
kielenkehityksen tukimuodot
Full text embargoed until: 2023-05-31


Files in this item

Files Size Format View

Embargo on files ends: 2023-05-31

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record