Epäjärjestys alakoulun arjessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202107013343
Title: Epäjärjestys alakoulun arjessa
Author: Tervo, Veera
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202107013343
http://hdl.handle.net/10138/332125
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja (kasvatustiede)
Class Teacher (education)
Klasslärare (pedagogik)
Abstract: Tässä tutkielmassa on tavoitteena tarkastella etnografian keinoin, miltä epäjärjestys näyttää alakoulun arjessa. Peruskoulu on instituutiona järjestykseen pyrkivä ja järjestystä ylläpitävä, mikä näkyy koulussa muun muassa oppivelvollisuutena, säädeltyinä luokka-asteina, työjärjestyksinä ja opettajajohtoisuutena. Suomalaisen peruskoulun virallista puolta ja sen järjestyksiä onkin tutkittu Suomessa runsaasti. Sen sijaan koulun epäjärjestykset ja epävirallinen puoli ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Järjestys ja epäjärjestys nähdään usein vastinparina, jossa toinen on toivottavaa ja toinen välteltävää, toinen virallista ja toinen epävirallista. Epäjärjestyksen tarkastelulla ei tarkoiteta pyrkimystä laittaa epäjärjestys järjestykseen. Epäjärjestystä tarkastelemalla pyritään ymmärtämään, miltä epäjärjestyksen ilmiö näyttää alakoulun arjessa. Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin etnografian menetelmällä. Etnografiseen otteeseen ammennettiin taustaa institutionaalisesta etnografiasta, feministisestä ja kriittisestä kasvatustieteestä sekä sosiologiasta. Aineisto koostuu kenttämuistiinpanoista, jotka tuotettiin pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla alakoululla elo-lokakuussa 2020. Havainnointi tehtiin koulun fyysisessä tilassa, missä katse tarkentui epäjärjestyksen osoittamiseen ja nimeämiseen. Lisäksi huomio kiinnittyi koulun eri toimijoiden käyttämään valtaan sekä vallan ja epäjärjestyksen väliseen suhteeseen. Aineistosta nostettiin kohtia, joissa järjestys ja epäjärjestys ilmenivät eräänlaisena vastinparina. Kohdat, joissa nimettiin järjestys, tultiin osoittaneeksi myös epäjärjestys. Tutkimuksen tuloksina aineistosta jäsennettiin epäjärjestyksen kietoutuminen tilaan, paikkaan ja aikaan sekä epäjärjestyksen ja järjestyksen jatkuva uudelleenmäritteleminen. Näiden lisäksi tulokseksi jäsennettiin toistojen myötä kertynyt valta nimetä ja osoittaa epäjärjestyksen paikkoja. Tutkimus antaa viitteitä niistä lukuisista tavoista ja monenlaisista muodoista, joilla epäjärjestys ilmenee alakoulun arjessa. Alakoulun arki muodostuu virallisessa ja epävirallisessa koulussa. Epävirallisessa ja virallisessa koulussa epäjärjestyksen ilmeneminen ja vallan käytön tavat ovat erilaisia.The aim of this master’s thesis is to study disorder in the everyday life of primary school. As an institution, primary school aims at order and the maintaining of order which can be perceived as compulsory education, regulated grade levels and teacher leadership. The formal side of Finnish comprehensive school and its orders have been studied widely in Finland. Instead, disorder in schools and the informal side of the school system have received less attention. Order and disorder are often viewed as a pair of counterparts, with former being desirable and latter avoidable. By looking into disorder, the aim is to understand disorder as a phenomenon that takes place in the everyday life of primary school. This master’s thesis draws its theoretical background from feminist studies, critical education, and sociology. This piece of research is a qualitative study and was conducted through an ethnographic method. The data collected consists of field notes that were produced at a primary school in the Helsinki Metropolitan Area. The field work lasted from the beginning of August until the end of October 2020. The observation took place in the physical setting of the school. The observational focus was first on calling attention to and naming disorder. In addition, attention was drawn to the power relations of various agents of the school. Also, the relationship between power and disorder was observed. In the examination of the collected data, the events where order and disorder appeared as counterparts were pointed out. Also, the events where order was named were also the situations which indicated disorder. As a result of this research, three main themes were found. First, disorder can be seen to be tangled in the everyday life of primary school and its spaces and time. Second, in the everyday life of primary school disorder and order are constantly being redefined. Third, by the repetitions of different actions, power was accumulated to certain agents of the school. These agents held the power to name disorder. In the everyday life of primary school, disorder can be viewed in multiple ways. This research identifies some of them.
Subject: Epäjärjestys
järjestys
koulu
aika
tilat
etnografia
valta
Subject (yso): epäjärjestys
järjestys
etnografia
valta
koulu (ilmiöt)


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tervo_Veera_progradu_2021.pdf 1.645Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record