"Semmosilla tulisilla hiilillä ollaan" : kokemuksia luokanopettajien työhyvinvoinnista poikkeusoloissa

Abstract

Tavoitteet. Työhyvinvoinnin eri tiloja voidaan Warrin (1999) ja Hakasen (2011) malleja mukaillen hahmottaa neljän keskeisen käsitteen kautta. Näitä ovat työtyytyväisyys, työuupumus, stressi sekä työn imu. Vaikka opettajat pääosin ovatkin tyytyväisiä työhönsä, on työhyvinvointi kehittynyt viime vuosina huolestuttavaan suuntaan ja opettajien kokema stressi on lisääntynyt. Myös koronapandemian hyvinvointivaikutuksista on ollut julkisuudessa paljon keskustelua. Aiemman tutkimuksen perusteella opettajat ovat olleet koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen aikaan normaalia kuormittuneempia. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten alakoulussa työskentelevät luokanopettajat ovat koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikaan kokeneet työhyvinvointinsa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät työhyvinvointiin vaikuttivat. Lisäksi tutkielmassa pyrittiin selvittämään, millä tavoin luokanopettajien työhyvinvointia tuolloin edistettiin.

Menetelmät. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto koostuu kahdeksan luokanopettajan ja yhden erityisluokanopettajan haastatteluista, jotka litteroitiin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.

Tulokset ja johtopäätökset. Koronapandemia vaikutti luokanopettajien työhyvinvointiin monin tavoin. Erityisesti etäopetusajan opettajat kokivat lisänneen stressiä. Stressiä aiheuttaneita tekijöitä olivat muun muassa työmäärän lisääntyminen, epävarmuus sekä työn ja vapaa-ajan yhdistäminen. Toisaalta joillain opettajilla etäopetusaika toi mukanaan myös työn imua ja työtyytyväisyyttä lisänneitä tekijöitä. Osa luokanopettajista koki tilanteen syksyn ja lähiopetukseen palaamisen myötä normalisoituneen lähelle koronaa edeltänyttä aikaa, kun taas osa koki poikkeusolojen vaikuttavan edelleen vahvasti. Tärkein tuki työhyvinvoinnin edistämiseen tuli työyhteisöltä, joka tarjosi empatiaa, yhteisiä kohtaamisia sekä apua työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opettajat kokivat myös esimieheltä saadun empatian tärkeäksi. Opettajat itse pyrkivät erottamaan työn ja vapaa-ajan, liikkumaan sekä pitäytymään perustehtävässään. Kuntien ja poliittisten päättäjien toimintaan opettajat ilmaisivat tyytymättömyyttä.

Goals. According to Warr's (1999) and Hakanen's (2011) models, the different states of well-being at work can be perceived through four key concepts. These include job satisfaction, burnout, stress and work engagement. Although teachers are mostly satisfied with their work, well-being at work has developed in an alarming direction in recent years and the stress experienced by teachers has increased. There has also been much public debate about the pandemics effects on well-being. Based on previous research, teachers have experienced more stress than normal during the exceptional circumstances caused by the coronavirus. The aim of this master's thesis was to find out how classroom teachers have experienced their well-being at work during the COVID-19 pandemic and to increase understanding of what factors contributed to well-being. In addition, the study sought to find out how classroom teachers well-being at work was promoted at that time.

Methods. The study was conducted as semi-structured thematic interviews. The data consists of interviews with eight classroom teachers and one special classroom teacher. The data was analyzed using theory-guided and data-driven qualitative content analysis.

Results and conclusions. The COVID-19 pandemic affected teachers well-being at work in many ways. Teachers found the distance learning period particularly stressful. Stressors included an increase in workload, uncertainty and the combination of work and free time. On the other hand, for some teachers the distance learning period increased work engagement and job satisfaction. Some felt that towards the autumn 2020 the situation had recovered close to the time before pandemic, while some felt that exceptional circumstances were still having a strong impact on well-being. The most important support for promoting well-being at work came from the work community, which provided empathy, shared gatherings, and assistance in planning and teaching. Teachers also felt the empathy received from their principal important. Teachers themselves tried to separate work and free time, to exercise and to stick to their basic task. Teachers expressed dissatisfaction with the activities of municipalities and political decision-makers.