Changing mobility practices during the COVID-19 pandemic. What can practice theory teach us about sustainable mobility in Finland.

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109013607
Title: Changing mobility practices during the COVID-19 pandemic. What can practice theory teach us about sustainable mobility in Finland.
Author: Sarasma, Juho Johannes
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109013607
http://hdl.handle.net/10138/333891
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma
Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability
Magisterprogrammet i miljöförändringar och global hållbarhet
Specialisation: Globaali kestävyys
Global Sustainability
Global hållbarhet
Abstract: Ihmisten arkinen liikkuminen paikasta toiseen on tärkeä palanen laajemmassa kestävyysmurroksessa. Liikenne muodostaa Suomessa 20 % kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä ja vaikka päästöt ovat tasaisesti vähentyneet, nykyinen tahti ei ole riittävä tämänhetkisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kotitalouksien kulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä liikkuminen on suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt suurelta osin teknologisiin ratkaisuihin ja yksilöiden valintoihin syinä ja ratkaisuina kestävään liikkumiseen. Näitä lähestymistapoja on kritisoitu siitä, että ne eivät anna riittävää painoarvoa sosiaalisille tekijöille. Käytäntöteorioita on esitetty vaihtoehtona ja vallitsevien yksilökeskeisten lähestymistapojen haastajana arkisen liikkumisen ymmärtämiseen. Käytännöt ovat rutiininomaisia ihmisten käyttäytymismalleja, jotka koostuvat useista elementeistä: materiaaleista, merkityksistä ja kompetensseista. Tämä tutkielma analysoi ihmisten liikkumista ennen COVID-19-pandemiaa ja sen aikana käytäntöteoreettisesta näkökulmasta. Tavoite on selvittää mitä käytäntöteorioiden avulla voidaan oppia kestävästä liikkumisesta, sekä miten pandemia on vaikuttanut ihmisten liikkumiseen Suomessa. Tutkielmaa varten tehtiin yhdeksän puolistrukturoitua haastattelua, joissa osallistujilta kysyttiin heidän liikkumisestaan ennen pandemiaa ja sen aikana. Tulokset muodostavat kokonaisvaltaisen kuvan osallistujien elämästä liikkumisen näkökulmasta. Tulokset analysoitiin käyttäen kvalitatiivista teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tuloksista selvisi, että ihmisten liikkuminen muodostaa monimutkaisen systeemin, johon pandemia vaikutti merkittävästi. Tutkimuksessa tunnistettiin lukuisia elementtejä, jotka joko mahdollistivat tai hankaloittivat eri liikkumismuotojen käyttöä. Käytäntöteorioita on usein käytetty tarkastelemaan yhtä liikkumismuotoa kerrallaan, ja tämän tutkielman laajempaa näkökulmaa voidaan pitää yhtenä sen tärkeimmistä ansioista liikkumisen tutkimukseen. Vaikka tutkielma ei tarjoa valmiita vastauksia siihen, miten ihmisten liikkumisesta saataisiin kestävämpää, se tarjoaa tärkeää uutta tietoa käytäntöteoreettiseen liikkumisen tutkimukseen, joka on Suomessa ollut todella vähäistä.Mobility, the somewhat regular and recurring physical movement of people from place to place, is a very important part of a broader transition to sustainability. In Finland the transport sector accounts for 20 % of total greenhouse gas emissions and while emissions have been steadily declining, the pace is not sufficient to meet current emission cut targets. When looking at household generated greenhouse gas emissions, mobility is the single largest contributor. Previous research has focused a lot on technological advancements and individuals’ choices as causes and solutions to sustainable mobility. These approaches have been criticized for underemphasizing the importance of social conditions. Practice theories have been presented as an alternative way of understanding mobility behaviors, challenging the mainstream individualistic explanations. Practices are routinized human behaviors that are made of several elements of materials, meanings, and competences. This thesis adopts a practice theoretical view in analyzing people’s mobility before and during the COVID-19 pandemic. The aim is to learn what practice theory can teach us about sustainable mobility, and how the pandemic has affected people’s mobility in Finland. Nine semi-structured interviews were conducted, asking the participants about their mobility practices before and during the COVID-19 pandemic, forming a comprehensive picture of their daily lives from a mobility point of view. The results were analyzed using qualitative theory-based content analysis. The results indicated that people’s mobility is a complex system which was largely affected by the COVID-19 pandemic. Various elements either enabling or hindering the use of different transport modes were identified, as were important connections between different mobility practices. Practice theory has been often used to research one mobility practice at a time and the broader look of this study, focusing on multiple mobility practices, is potentially the most important contribution this thesis makes to previous mobility research. While not providing direct answers to how people’s mobility could be made more sustainable, this thesis makes an important contribution to practice theoretical mobility research which in a Finnish context is very scarce.
Subject: Practice theory
mobility
sustainable mobility
sustainability
transport sector
COVID-19 pandemic


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record