Nationalism as an argument in contemporary Russia : four perspectives on language in action

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-653-470-4
Julkaisun nimi: Nationalism as an argument in contemporary Russia : four perspectives on language in action
Tekijä: Laine, Veera
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma
Julkaisija: Suomen Tiedeseura
Päiväys: 2021-10-01
Kieli: en
Kuuluu julkaisusarjaan: Commentationes Scientiarum Socialium
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-653-470-4
http://hdl.handle.net/10138/333990
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: This dissertation analyses the uses of the concept of nationalism in Russia from a historical perspective. It is based on four empirical studies examining textual material produced between the years 2000 and 2020. During this time, and after the so-called “conservative turn” in particular, the state leadership in Russia adopted increasingly authoritarian policies vis-à-vis society, and started to portray Russia as being under an external threat. The annexation of Crimea and the onset of the war in Ukraine in 2014 solidified the way in which recent political changes in Russia were characterised as “growing nationalism”. In this temporal context, the study suggests that nationalist discourses are currently shifting, and traces these shifts in scholarly and everyday language. The negative connotations of nationalism in everyday language affect its scholarly use, which is why the aspects of nationalism as an analytical concept, as well as the complex relationship between the concept and the term itself, are expounded in the study. Following the tradition of critical nationalism studies, the dissertation approaches the ‘nation’ as a political claim that results from a constructive process in language. The dissertation draws on the rhetorical tradition of conceptual history in analysing specific concepts, metaphors and narratives within nationalist discourses as a means of framing politics. The way language is used simultaneously defines the boundaries of actual policies. More specifically, the rhetorical choices of politicians map the conditions of belonging to a nation, duly having real implications for people’s lives. The study contributes to the literature that challenges the view of nationalism as an instrument at the disposal of state leaders for the purpose of enhancing their legitimacy. To this end, the dissertation treats nationalism as a contested and continuously changing argument in the sphere of politics, showing that the state interpretation of the nationalist argument is not necessarily shared among the wider public. The publications that make up the dissertation contend that the state leadership produces a narrative of a holistic and homogeneous nation, unified by a shared victorious past, distinctive moral-traditional values, and historical multinationality, reinforced with a specific role for ethnic Russians. In this sense, the state authorities maintain a nationalist argument that depicts the “proper” borders of the nation as being simultaneously wider and more restricted than the state borders, based on the acceptance of traditional Russian values. The state leadership’s aim to dominate the social process of constructing a nation cannot be interpreted as having become “common sense”, and thus the nationalist contestation prevails.Väitöstutkimus tarkastelee nationalismin käsitettä nyky-Venäjällä historiallisena ilmiönä. Työ perustuu neljään tutkimusartikkeliin, joissa analysoidaan vuosien 2000–2020 välillä tuotettua tekstiaineistoa. Tämän ajanjakson aikana Venäjän politiikassa on tapahtunut niin kutsuttu konservatiivinen käänne, kun hallinto on muuttunut entistä itsevaltaisemmaksi sekä korostanut ulkoisia uhkakuvia. ”Nationalismin nousulla” on selitetty monia muutoksia Venäjän politiikassa erityisesti kevään 2014 jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja Ukrainan sota alkoi. Väitöstutkimusta perustelee havainto siitä, että nationalismin kieli on Venäjällä muutoksessa: Venäjän hallinto pyrkii yhdenmukaistamaan tulkintoja kansasta ja sen erityispiirteistä samalla kun käsitettä käytetään selittämään Venäjän viimeaikaista politiikkaa. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida näitä muutoksia nationalismin käsitteen käytössä ja asettaa ne laajemmin ajan ja paikan kontekstiin. Lisäksi tutkimuksessa halutaan huomioida nationalismin sanan ja käsitteen moniulotteinen suhde, sillä nationalismia ylläpitävässä puheessa ei välttämättä käytetä itse sanaa. Nationalismi-sanan kielteinen kaiku arkikielessä vaikuttaa sen käyttöön tutkimusaihetta rajaavana analyyttisena käsitteenä sekä sen soveltamiseen politiikassa, ja nämä kielenkäytön tavat limittyvät. Väitöskirja asettuu osaksi kriittisen nationalismin tutkimuksen perinnettä, jossa kansa(kunta) nähdään sosiaalisen luomisprosessin tuloksena. Koska tämä prosessi tapahtuu ensisijaisesti kielessä, tutkimuksessa hyödynnetään käsitehistoriallista lähestymistapaa. Sen avulla käsitteiden, metaforien ja narratiivien käyttöä analysoidaan kansakuntaa tuottavassa politiikan kielessä. Kieli rajaa myös käytännön politiikan mahdollisuuksia, sillä retoriset valinnat osoittavat kansaan kuulumisen ehtoja, jotka vaikuttavat konkreettisesti ihmisten elämään. Väitöstutkimuksen julkaisuista välittyy nykyhallinnon tulkinta yhtenäisestä Venäjän kansasta. Sitä perustellaan painottamalla voitokasta menneisyyttä, perinteistä henkis-eettistä arvopohjaa ja historiallista monikansallisuutta, jossa etnisillä venäläisillä on erityinen, kansaa kokoava rooli. Hallinnon nationalistinen argumentti piirtää kansakunnan rajat sekä nykyisen valtion rajoja laveammiksi että suppeammiksi sen mukaan, ketkä hyväksyvät hallinnon määrittelemät Venäjän perinteiset arvot. Tämän tulkinnan ei voi kuitenkaan sanoa päättäneen käsitteellistä kamppailua, sillä politiikan ylätasolla nationalismiin liitetyt merkityssisällöt ovat erilaisia kuin arkikielessä. Nationalismi pitäisi siksi ymmärtää ennemmin poliittisena argumenttina, joka on luonteeltaan muuttuva ja vaatii jatkuvaa huomiota.
Avainsanat: poliittinen historia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
laine_veera_dissertation_2021.pdf 1.913MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot