Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Subkliinistä ja kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneiden Streptococcus uberis -kantojen valikoitujen virulenssi- ja antibioottiresistenttitekijöiden kartoitus

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
TutkielmaSuominen.pdf 168.4Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/33404
Vie RefWorksiin
Title: Subkliinistä ja kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneiden Streptococcus uberis -kantojen valikoitujen virulenssi- ja antibioottiresistenttitekijöiden kartoitus
Author: Suominen, Kristiina
Contributor: Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Thesis level:
Abstract: Streptococcus uberis on gram-positiivinen kokki, jonka merkitys lehmien utaretulehdusten aiheuttajana on
kasvanut viime aikoina. Se on opportunistinen bakteeri, jonka aiheuttama taudinkuva voi olla hyvinkin vakava.
Toisaalta se aiheuttaa myös paljon subkliinisiä infektioita.
S. uberis –bakteerin virulenssitekijöitä ei ole kovin paljoa tutkittu. Kirjallisuuden perusteella mahdollisia
virulenssitekijöitä ovat hyaluronihappokapseli, neutrofiili-toksiini, M- ja R-proteiinien kaltaiset proteiinit,
plasminogeenin aktivointi, laktoferriiniä sitovat proteiinit (SUAM), metal transporter uberis A (mtuA),
hyaluronidaasi ja niin kutsuttu uberis-tekijä.
Mikrobilääkeresistenssi on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma. Suomessa tilanne on vielä melko hyvä, mutta
meilläkin resistenssi on viime aikoina lisääntynyt. S. uberis –bakteerillla on Suomessa todettu resistenssiä
esimerkiksi erytromysiiniä ja oksitetrasykliiniä vastaan, ulkomailla resistenssi on yleistä myös muita
mikrobilääkkeitä vastaan.
Tutkimuksessani määritin ja vertasin kapseligeenien hasA ja hasC sekä laktoferriiniä sitovaa proteiinia (SUAM)
koodaavan sua-geenin esiintymistä subkliinistä ja kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneiden S. uberis –kantojen
välillä. SUAM:in esiintyvyydessä ei havaittu merkittävää eroa (p>0,05). Sen sijaan kapselia koodaavia geenejä
esiintyi useammin kliinistä kuin subkliinistä utaretulehdusta aiheuttaneilla kannoilla (p<0,01), mikä viittaisi
kapselin mahdollisesti olevan merkittävä tekijä taudinaiheutuksen kannalta.
Lisäksi tutkin antibioottiresistenteiltä kannoilta erytromysiiniresistenssiä koodaavan mefA-geenin sekä
tetrasykliiniresistenssiä koodaavien tetK-, tetL-, tetM-, tetO- ja tetS-geenien esiintymistä. Erytromysiiniresistenssin
aiheuttaja jäi tuntemattomaksi, sillä mefA-geeniä ei löytynyt yhdeltäkään tutkituista kannoista.
Tetrasykliiniresistenssigeeneistä 70,4:ltä %:lta tutkituista kannoista löytyi tetL-geeni, lisäksi 14,8:lta %:lta löytyi
tetM-geeni. TetM esiintyi yhdessä tetL-geenin kanssa. 29,6:lla %:lla kannoista resistenssigeeni jäi
tuntemattomaksi.
URI: http://hdl.handle.net/10138/33404
Date: 2012-05-16
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account