Osittain integroidun katsomusaineiden toteutus pääkaupunkiseudulla ja rehtorien näkemykset siihen siirtymiseen johtaneista tekijöistä

Abstract

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella pääkaupunkiseudun rehtorien kokemuksia siitä, millä tavalla osittain integroitua katsomusaineiden opetusta on toteutettu ja miksi siihen on koulussa siirrytty. Tämän lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu, sitä millä tavalla koulujen opetuksen tavat on suunniteltu, miten integroitu opetus otettiin vastaan, missä määrin osittain integroitua mallia pidetään onnistuneena ja mitkä ovat rehtoreiden näkemykset katsomusaineiden opetuksen toteutuksesta tulevaisuudessa. Aihe on ajankohtainen, sillä katsomusaineiden opetus on ollut keskustelun aiheena niin tutkimuksessa kuin mediassa. Tutkimusta tekijöistä siirtymän taustalla ei ole ainakaan Suomessa tutkittu. Rehtorien, oppilaiden ja opettajien kokemuksia integroidun opetuksen tavoitteista ja onnistumisesta on tutkittu jonkin verran. Tutkielman teoreettisessa osuudessa hyödynsin kandidaatin tutkielmaani vuodelta 2020 ja alan ajankohtaista tutkimusta. Tämä tutkimus pyrkii tutkimaan aihetta rehtorien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä tässä tutkielmassa ovat: Millä tavalla koulut ovat järjestäneet ja suunnitelleet osittain integroidun katsomusaineiden opetuksen kouluissaan? ja Mitkä olivat suurimmat syyt ja tekijät, että kouluissa on rehtorin mukaan siirrytty osittain integroituun katsomusaineiden opetukseen?

Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin aineistonkeruu menetelmänä haastattelua. Tutkielmassa haastateltiin kuusi rehtoria. Haastattelut toteutettiin joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Haastateltavat olivat rehtoreita, jotka työskentelevät kouluissa, joissa toteutetaan kat-somusaineiden opetusta integroidusti. Tutkimus ei pyri yleistettävyyteen ja tutkielman tavoitteena on saada tietoa rehtorien kokemuksista. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineiston analyysi-menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulosten perusteella integroitua katsomusaineiden opetusta toteute-taan kolmella eri tavalla 1 luokalle, 2-4 vuosiluokalle tai koko peruskoulun ajan. Siirtymän tekijöiksi muodostin viisi kategoriaa, joiden takia integroituun malliin kouluissa siirryttiin. Nämä olivat: 1. ideologiset ja katsomus-aineiden olemukseen liittyvät tekijät 2. kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvät tekijät, 3. mahdollisuus rakentaa opetus uudella tavalla, 4. taloudelliset tekijät, 5. opetuksen organisointiin liittyvät tekijät. Yhdessäkään tut-kielman koulussa siirtymän takana ei ollut vain yksi näistä tekijöistä, vaan eri tekijät toimivat yhdessä siirtymän syynä. Tulosten perusteella osittain integroitu opetus otettiin hyvin vastaan niin opettajien, oppilaiden, kuin huoltajienkin puolelta. Huoltajien puolelta tuli osittain integroituun katsomusopetukseen siirtyessä eniten kyseenalaistamista katsomusopetuksen uudistuksesta. Kaikki haastatellut rehtorit pitivät osittain integroitu-nutta opetusta onnistuneena tapana toteuttaa katsomusaineiden opetusta. He toivoivat laajempia mahdolli-suuksia koulutasolla toteuttaa koulutasolla opetusta eri tavoin. Lisäksi he toivoivat, että Suomessa siirryttäi-siin yhteisen katsomusaineen opetukseen.

Aims. The aim of this study was to examine the experience of principals in the metropolitan area about how partly integrated worldview education has been implemented and why schools have been transferred to it. In addition, in this thesis I’m interested in how schools have planned the partly integrated way of teaching in their school, how teachers, guardians and students responded when school started to teach it, is the integrated way of teaching successful and what are the principals’ future views in the teaching of religious education. The topic of this thesis is highly relevant, because religious education has been the subject of the debate in both media and research. Research on factors in the background have not been studied at least in Finland. However, some research has been done on principles, pupils and teachers in the objectives and success of integrated worldview education. In the theoretical part of the thesis, I used my bachelor’s thesis from 2020 and topical research in the field. This research aims to examine the subject from the perspective of principals. The research questions are: How schools have implemented and planned the teaching of partly integrative worldview education in their schools? And What were the biggest factors that schools have been transferred into partly integrated worldview education?

Methods. This thesis was qualitative in nature which I conducted as an interview. Interviews with six principals took place between December 2020 and February 2021. I chose to interview principals from the metropolitan area who is working at schools that teach partly integrative worldview education. This thesis does not aim for generalizability and the aim of my research was to provide information about experiences of the principals. The material was analysed using content analysis and the interview method was theme interviews.

Results and conclusions. Based on the results of the study the integrated worldview education will be implemented in three different ways: to one grade, to 2-4 grades or throughout the whole primary school. I created five factory categories for why schools transferred to partly integrative worldview education. These were: 1. ideological and essential elements of worldview education factors, 2. cultural diversity factors, 3. the opportunity to arrange a teaching in a new way, 4. economic factors, 5. teaching organization factors. None of these factors were the only reason behind the transfer, but many factors worked together with transfer. Partly integrated teaching based on the results, was well received by teachers, pupils and guardians. At the beginning most questioning of the new way of teaching came from the guardians. All principals felt that integrative worldview education was a successful way to teach. In the future principals hoped for more freedom at arranging worldview education at the school level and hoped that Finland would also be transmitted to teaching of common subject for all students in worldview education.