Koettu yleinen stressi ja vanhemmuuden vaativuus 5-vuotiaiden lasten äideillä : kumppanin kanssa elämisen ja lastenhoitoon saadun tuen merkitys

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110203907
Title: Koettu yleinen stressi ja vanhemmuuden vaativuus 5-vuotiaiden lasten äideillä : kumppanin kanssa elämisen ja lastenhoitoon saadun tuen merkitys
Alternative title: The experience of general stress and parenting demands among mothers of 5-year-old children : the effect of living with a partner and childcare support
Author: Arasalö, Martta
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110203907
http://hdl.handle.net/10138/335484
Thesis level: master's thesis
Degree program: Psykologian maisteriohjelma
Master's Programme in Psychology
Magisterprogrammet i psykologi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Tavoitteet: Pikkulasten vanhempien hyvinvointi on viime aikoina herättänyt kiinnostusta julkisessa keskustelussa. Ilman kumppania elävillä vanhemmilla on havaittu korkeampaa kuormitusta kuin kumppanin kanssa elävillä vanhemmilla, ja heillä muiden läheisten ja yhteiskunnan palveluiden tuen merkitys voi korostua. Sosiaalisen tuen vaikutusta kuormitukseen on tutkittu pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa vain vähän. Tutkielman tavoitteina on kartoittaa suomalaisten pikkulasten äitien yleistä stressiä ja koettua vanhemmuuden vaativuutta suhteessa kumppanin kanssa elämiseen sekä läheisiltä ja yhteiskunnan palveluista saatuun tukeen. Menetelmät: Aineisto koostui viisivuotiaiden lasten äideistä (n=714), jotka osallistuivat THL:n Lapsen Uni ja Terveys -kohorttitutkimukseen. Viimeaikaista kuormitusta mitattiin yleisen stressin (Perceived Stress Scale) ja vanhemmuuden vaativuuden (Parenting Stress Index) kyselyillä. Äideiltä kysyttiin läheisiltä ja yhteiskunnan palveluista saadun lastenhoidollisen tuen määrästä ja riittävyydestä. Analyyseissa huomioitiin myös masennusoireilu, ahdistus sekä perherakenteen ja sosioekonomisen aseman tekijöitä. Aineistoa analysoitiin muun muassa lineaarisilla regressiomalleilla. Tulokset: Suurin osa äideistä koki jonkun verran yleistä stressiä, ja harva äiti koki vanhemmuuden vaativana. Kumppanin kanssa elämisellä sekä eri lähteistä saadun tuen määrällä ei ollut yhteyttä kuormitukseen. Kokemus läheisten tuesta riittävänä oli yhteydessä vähäisempään kuormitukseen; vastaavasta yhteydestä löytyi viitteitä myös yhteiskunnan palveluiden tuen kohdalla. Verrattuna kumppanin kanssa eläviin äiteihin, ilman kumppania elävistä äideistä suurempi osa koki läheisten ja yhteiskunnan palveluiden tuen riittämättömänä. Sekä ilman kumppania että kumppanin kanssa elävillä äideillä kuormitus oli matalampaa, jos tuki koettiin riittäväksi, mutta yhteydet olivat useammin tilastollisesti merkitseviä kumppanin kanssa elävillä äideillä. Johtopäätökset. Suomalaiset pikkulasten äidit näyttävät kokevan vain kohtuullisesti yleistä stressiä ja vanhemmuuden vaativuutta. Läheisiltä saatu lastenhoidollinen tuki on tärkeää heidän hyvinvoinnilleen. Lapsiperheille suunnattujen palveluiden tuen vaikutusta vanhempien kuormitukseen on tärkeää tutkia lisää. Vastoin aiempaa tutkimusnäyttöä ilman kumppania elävät äidit eivät näytä olevan haavoittuvaisempia korkeammalle kuormitukselle kuin kumppanin kanssa elävät. Tuen riittämättömäksi kokeminen ilman kumppania elävillä äideillä vaatii kuitenkin lisätarkastelua. Jatkossa aihetta olisi tärkeä tutkia sosioekonomisesti ja perherakenteen kannalta kattavammassa aineistossa, käyttäen monipuolisia mittausmenetelmiä sosiaalisesta tuesta ja kumppanin kanssa elämisestä.Objectives: The well-being of young children’s parents has sparked interest in public discussion. Parents without a partner often experience higher distress compared to parents with a partner. Support from other people and family services might matter more for the former group. Social support’s effect on parental distress demands more research in Nordic welfare societies. The aim is to study Finnish mothers’ general stress and parenting demands, and their associations with partner status and support from other people and family services. Methods. The sample consisted of 5-year-old children’s mothers (n=714) participating in the CHILD SLEEP cohort study (THL). General stress and parenting demands were measured with the Perceived Stress Scale and the Parenting Stress Index. Mothers evaluated the amount and adequacy of childcare support from family, friends, and family services. Controlled variables were depression, anxiety, family structure and socioeconomic status. Linear regression models were used as analysis. Results. Most mothers reported moderate general stress and few experienced parenthood as demanding. Distress was not associated with partner status or the amount of support. Adequate support from family and friends was linked to lesser distress; similar indications were found with family service support. More mothers without a partner experienced inadequate support compared to those with a partner. Regardless of partner status lower distress was linked to adequate support, however associations were statistically significant more often among mothers with a partner. Conclusions. Preschool children’s mothers have moderate distress levels, and support from family and friends appears important for their well-being. Family service support requires more research. Similar distress levels regardless of partner status contradicts previous research, although the experience of insufficient support among mothers without a partner demands more investigation. Further research should use more representative samples regarding socioeconomic factors and family structure, and more varied measures of social support and partner status.
Subject: vanhemmuus
äitiys
stressi
sosiaalinen tuki
lapsiperheet


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Arasalo_Martta_Progradu_2021.pdf 487.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record