Existential space with an escape : meaning making and relationship commitment in the narratives of spouses of people with mental illness

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7604-2
Title: Existential space with an escape : meaning making and relationship commitment in the narratives of spouses of people with mental illness
Author: Ojalammi, Jonna
Other contributor: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta
Helsingfors universitet, teologiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Theology, Käytännöllinen teologia
Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i teologi och religionsforskning
Doctoral Programme in Theology and Religous Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-11-26
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7604-2
http://hdl.handle.net/10138/335815
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This is a qualitative study of meaning making, its existential elements, and relationship commitment in the narratives of the spouses and partners of people with mental illness. Previous researchers have discovered that relatives of people with mental illness attempt to make existential meaning out of their experiences, but scant research exists about the topic, particularly regarding the spouses. Although divorce rates in these marriages are higher than average, qualitative research about commitment in spouses of people with mental illness is nearly absent. In Finnish caregiving research, this is the most comprehensive study to focus on spouses of people with mental illness as a group separately from the other relatives. The data consists of sixteen semi-structured narrative interviews conducted with spouses and partners of people with mental illness. Most of the participants’ spouses had bipolar disorder or depression. The interviews were analysed with a narrative approach. The findings are presented in four articles, preceded by an introductory meta-analysis. The results show how meaning making from experiences narrated in relation to a spouse’s mental illness proceeded to the existential domain. At the core, participants had the experience of alternating connection and disconnection in the relationship, resulting in sense of continuous unpredictability. Through their meaning making, the spouses of people with mental illness regulated their personal boundaries in the relationship. Religious, spiritual, and secular existential elements were employed both to draw personal boundaries for self-protection and to deconstruct them to aid relationship reciprocity. This alternation was reflected within the existential domain as ambivalence, creating flexibility that was important for coping. For the flexibility in meaning making to contribute to sense of meaning in life, it was crucial that reciprocity was retained in some valued areas of the relationship. In the long term, lack of reciprocity and one-sided sacrifices led to negotiating between commitment, self-worth, and the inherent goodness of the personhood of the spouse with mental illness. By searching for meaning in life, the narrators transcended the immediate by mental escape such as envisioning life for themselves, exclusive of the spouse with mental illness. The option to end the relationship played an important role. Christian religion was distinct from spiritual and secular elements. It was intertwined with expectations of reciprocity toward the spouse with mental illness. If the spouse responded to these expectations, religion had an important role in connecting the couple but when these expectations were not fulfilled, religion separated the couple further, which posed a risk of rumination. The case for both staying in the relationship and leaving it was based on the Christian tradition. Sanctification of marriage increased commitment but in hardships, sanctity of marriage was deconstructed. However, it had intrinsic value and was not abandoned. This study contributes to understanding of meaning making as an ongoing process instead of just in coping with stressful events. The spouses of people with mental illness lived with a sense of continuous threat, suggesting chronic stress. Another insight gained is that relational commitment should be more strongly included in pastoral theology of relationality. The findings have practical implications for supporting spouses of people with mental illness.Tämä pastoraaliteologinen tutkimus tarkastelee, miten kokemukset elämästä psyykkisesti sairaan puolison kanssa ovat yhteydessä elämänkatsomukseen ja parisuhdesitoutumiseen. Puolison psyykkinen sairaus aktivoi elämänkatsomuksellisia kysymyksiä ja lisää merkittävästi avioeron todennäköisyyttä. Tutkimusta siitä, miksi ja miten elämänkatsomukselliset kysymykset aktivoituvat ja miten sitoutuminen koetaan tässä prosessissa, on kuitenkin psyykkisesti sairaiden puolisoista hyvin vähän. Käsillä oleva väitöstutkimus pureutuu näihin kysymyksiin hyödyntämällä merkityksen rakentamisen teorioita. Tutkimus perustuu 16 psyykkisesti sairaan henkilön puolison puolistrukturoituun haastatteluun, jotka analysoitiin narratiivisella menetelmällä. Tulokset on raportoitu neljässä tutkimusartikkelissa. Tulokset osoittavat, että psyykkisesti sairaiden henkilöiden puolisoiden elämänkatsomusta luonnehti jännitteisyys. Tämä heijasti kokemusta sairauden ennakoimattomasta luonteesta, jonka myötä kertojat oppivat tilanteen mukaan sekä vahvistamaan henkilökohtaisia rajojaan että purkamaan niitä. Rajojen vahvistaminen mahdollisti itsen suojelemisen ja niiden purkaminen vastavuoroisuuden kokemisen. Jos parisuhteessa koettiin riittävästi vastavuoroisuutta, elämänkatsomukseen sisältyvä jännitteisyys näyttäytyi jaksamista tukevana joustavuutena. Jos taas vastavuoroisuuden puute koettiin pysyväksi ja/tai parisuhteessa oli merkittäviä kommunikaatio-ongelmia, elämänkatsomus ja elämän merkityksellisyyden kokemus horjuivat. Merkityksellisyyden etsimisessä omanarvontunto ja oman elämän erillisyys suhteessa sairaaseen puolisoon ja tämän elämään korostui. Kristilliseen elämänkatsomukseen sisältyi sekä omaa erillisyyttä tukevia elementtejä että odotuksia puolisoiden välisestä vastavuoroisuudesta. Jos psyykkisesti sairas puoliso vastasi näihin odotuksiin, uskonnollisuus tuki sitoutumista. Sen sijaan odotusten täyttymättä jääminen johti sitoutumisen heikentymiseen ja merkityksen rakentamisen jumiutumiseen. Yllättävä löytö oli sekä avioliittoon jäämisen että siitä lähtemisen perusteleminen kristillisen tradition pohjalta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että psyykkisesti sairaiden puolisot kokevat kroonista stressiä, joka näkyy elämänkatsomuksen jatkuvana jännitteisyytenä. Jännitteisyys tuo tarvittavaa joustavuutta, mutta riittävän vakaa erillisyys suhteessa sairaaseen puolisoon on jaksamisen edellytys erityisesti kriisitilanteissa. Vaikka parisuhde jatkuisikin, sitoutumisen tason ja tavan sääteleminen mahdollistaa erillisen minuuden vahvistamista.
Subject: käytännöllinen teologia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ojalammi_jonna_dissertation_2021.pdf 1.137Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record